Vaalien jälkeinen yllätys Järvenpäässä

Lauantai 8.4.2017 klo 15.34 - Mikko Taavitsainen

Alla oleva kirjoitukseni ilmestyi Keski-Uusimaa -lehdessä 8.4.2017. Panen kuvitukseksi professori Kari Suomalaisen piirroksen vuodelta 1988. Kari oli kaukonäköinen.

__________________________________________

Järvenpään kaupunginhallitus tekee ensi maanantaina – siis vaaleja seuraavana päivänä – päätöksen uudesta turvapaikkaa hakevien ryhmän asuttamisesta asuntojonojen ohi. Näin käy, vaikka ELY-keskuksen maaliskuun 1. päivänä saapuneen viestin mukaan Järvenpäälle ei tälle vuodelle tarjota uusia muuttajia. Kaupunginhallituksen puheenjohtajajakin ehti iloita asiasta vaalien alla mm. Facebookissa.

ELY-keskuksesta on tullut 10.3. uusi kirje, jossa Järvenpäälle tarjotaan 15 uutta turvapaikanhakijaa. Kaupunginhallituksen tulevan kokouksen päätösehdot

uksen mukaisesti nämä otettaisiin. Miten näin pääsi käymään?

Rikastumista odotellessa...

Maanantai 18.1.2016 - Mikko Taavitsainen

Maanantaina 11.01.2015 Järvenpään kaupunginhallituksen iltakoulun yhtenä aiheena oli Järvenpään reagointi päällä olevaan maahantulotilanteeseen. Tilanteen vakaata hallintaa kuvaa hyvin se, että paikalle saadut ELY-keskuksen asiantuntijat eivät osanneet kertoa niitä lukuja, joihin meidän pitäisi varautua. Heidän valtakunnallisesti jyvitetyt arvaukset näyttivät, että Järvenpään osuudeksi tulisi joku määrä väestä, jotka ovat pääosin irakilaisia, afganistanilaisia ja somalialaisia nuoria miehiä. Kukaan ei tiedä, jaetaanko osuudet tasan, vai joudummeko lopulta ottamaan 1 - 10 -kertaisen suhteellisen osuuden. Taakkamme voisi olla 70 -700 uutta tulijaa vuodessa. Luvuilla on merkityksensä:

1. Saamme maahantulijoista valtiolta korvauksia kolmen vuoden ajalta. Kuntaliiton laskelmien mukaan nuo korvaukset eivät kata kuluja. Muistetaan, että me ne valtion verotkin maksamme, mutta muutaman vuoden sisällä maksamme maahanmuutosta myös kuntaveroina.
2. Joudumme asuttamaan uudet tulijat. Järvenpään Mestariasuntojen jono on noin 1000 hakemusta. Vuosittain voidaan hyväksyä noin 300 uutta vuokralaista. Jos otamme vuosittain 100 maahanmuuttajaa, he vievät kapasiteetista kolmasosan. Jos otamme 300, he vievät koko kapasiteetin. Jos otamme enemmän, pitää Mestariasunnoille taata nopeasti miljoonittain lisälainaa, jotta uusia kerrostaloja saadaan rakennetuksi.
3. Asuttamisen lisäksi joudumme elättämään ja kouluttamaan tulijat. Tilastojen mukaan miespainotteinen tulijaväestö, josta osalla lienee sotakokemusta, ei kohdentune hyvin eniten kasvavan hoiva-alan kasvutarpeisiin. Tilastot kertovat myös, että tulijat painavat huoltosuhdettamme alas korkean työttömyyden aikana. Työtön maahanmuuttaja maksaa noin 26 000 € vuodessa meille veronmaksajille. 100 henkilöä tarkoittaa 2,6 M€ ja 300 tarkoittaa 7,8 M€. Jälkimmäinen luku merkitsisi sitä, että joutuisimme korottamaan kuntaveroamme prosenttiyksiköllä 2018 tai 2019 alkaen. Jos maahantulo nykyisellään jatkuisi, korotus olisi vuosittain toistuva.
4. Mitä asia vaikuttaa turvallisuuteemme? Ehkä poliisi kertoo asiasta taannehtivasti?

Kaupunginhallituksen talousjaoston puheenjohtajana en ole huolissani Järvenpään tämän vuoden taloudesta maahantulon osalta. Seuraukset – myös taloudelliset – näemme vasta tulevina vuosina. Siksi en käsitä, että iltakoulussa asiaa esitelleen virkamiehen esityksessä ei ollut ainuttakaan laskelmaa kuluista tai muista reaalisista vaikutuksista kuten edellä mainituista vaikutuksista asuntomarkkinoihin tai tarpeesta lisätä maahantunkeutumisohjaajia tms. kaupunkimme palkkalistoille. Se on puutteellista ja tässä suuruusluokassa sietämätöntä suunnittelua. Huolestuttavinta oli kuitenkin se, kun parista hallitusryhmästä vihjattiin, että kysymyksessä ei olisi talousasia ollenkaan. Jättäisivätkö he piikin tämän asian osalta auki?

Mutta asioilla on muitakin puolia. Miten me tästä maahanmuutosta rikastumme? Itse Lähi-idässä pitkään asuneena en sieltä montaa asiaa haluaisi tuoda Pohjolaan mutta jotain kuitenkin. Arvostin eniten huolenpitoa lähisuvun vanhuksista ja myös muista perheenjäsenistä. Vähiten arvostin kaiken toiminnan läpäissyttä korruptiota, monitasoista epätasa-arvoa, lakien noudattamattomuutta, universaalin ihmisarvon kunnioittamattomuutta jne. Vaikka kaikki ihmiset eivät tietenkään syyllistyneet vähän arvostamiini asioihin, valitettavan suuren enemmistön mielestä kaikki tuo oli normaalia.

 

Mitä me opimme näiltä Afrikan, Lähi-idän ja Keski-Aasian ”nuorukaisilta”, jotka ovat jättäneet vanhuksensa ja muut hyläten omat parhaat arvonsa? Ehkä me opimme lisää noista ”normaaleista” toisien kulttuurien asioista? Olen joskus miettinyt, miksi politiikkamme punavihreä laita haluaa tuoda noita oppeja meille. Monikulttuurisuus toki lisääntyisi, mutta miten kävisi tuon laidan perinteisille tavoitteille, kuten lainkuuliaisuudelle, tasa-arvolle ja ihmisarvolle? Miten me siis rikastumme joko euroilla tai henkisesti mitattuna? Olisin kiitollinen uskottavista ja konkreettisista esimerkeistä. Ilman sellaisia ei kaupungin piikki ainakaan Järvenpään PS:n puolesta ole auki.

Pieni mutta periaatteellinen asia

Tiistai 10.9.2013 klo 23.27 - Mikko

Maanantaina 9.9.2013 tehtiin päätökset Järvenpään politiikassa koskien humanitaarista maahanmuuttoa. Olen noihin päätöksiin kohtalaisen tyytyväinen, joskin tiedän niiden aiheuttavan närää osassa kaupunkilaisia.

Kaupunkimme päätti osoittaa asuinpaikan vuosina 2014-2017 noin 15 turvapaikanhakijalle tai pakolaiselle vuosittain. Olisin itse tyytynyt 10 tulijaan vuosittain, mistä syystä äänestytin yhdessä Keskustan Tomi Passin kanssa asiasta. No hävisimme 7-4, mutta asiasta sentään saatiin aikaan äänestys. En pidä kovin suurena asiana sitä, onko vastaanotettava määrä 10 tai 15. Tiedän, että eräissä ryhmissä olisi ollut kaipuuta isompiinkin määriin. Päätös nuo haihattelut kuitenkin torjui.

Järvenpäällä ei ollut nykyisen lainsäädännön puitteissa muuta vaihtoehtoa, kuin tehdä sopimus valtion ELY-keskuksen kanssa jonkinlaisesta turvapaikkaturistien ja pakolaisten määrästä. Nimittäin ilman ko. sopimusta joutuisimme maksamaan tänne asettuvien humanitaaristen maahanmuuttajien kulut alusta loppuun. Tekemällä sopimuksen saamme valtiolta korvauksen ensimmäisten 3-4 vuoden ajalta, minkä jälkeen sitten maksamme sossusta loppuelämän, elleivät nämä ihmiset kykene itseään elättämään. Minun logiikallani tehdään sopimus, joka kattaa kulut edes muutaman ensimmäisen vuoden osalta verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki kulut Kela-osuuksia lukuunottamatta jäävät Järvenpään veronmaksajien piikkiin. Tältä osin koko kaupunginhallitus oli yksimielinen.

No sitten äänestettiin kolmesta vaihtoehdosta, jotka erosivat toisistaan kahdelta osin - kokonaishinnaltaan ja asuntotarpeeltaan. Kaupunginjohtaja Kukkosen perusehdotus oli vaikutuksiltaan keskimmäinen, Tomi Passin ehdotus halvin ja Vihreiden Taru Tiusasen ehdotus kallein. Euromääräisesti näillä ei ole kovin suuria eroja. Haitari halvimman ja kalleimman välillä lienee muutaman sadantuhannen euron luokassa vuositasolla 2020-luvun alkuvuosina. Se on promilleluokan pikkusumma tuolloin ehkä 300 - 1000 miljoonan euron käyttötaloudessa kuntaliitospäätöksistä riippuen. Kaupunginjohtajan kustannusvaikutuksiltaan keskimmäinen päätösehdotus - vähintään 15 henkeä vuosittain - siis voitti.

Kuten otsikossa vihjasin, kyse on myös periaatteellisesta kysymyksestä. Järvenpää nimittäin joutuu ELY-keskuksen kanssa tehdyn sopimuksen velvoittamana järjestämään asunnon kuntapaikan saaville henkilöille. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että joka vuosi 15-20 ulkomailta tulevaa ja aluksi valtion kustannuksella elävää ihmistä ohittaa järvenpääläiset ja muutkin suomalaiset vuokra-asunnonhakijat lähes 1000 ihmisen vuokra-asuntojonossa. Siis joka vuosi. Minua "hatuttaisi", jos olisin se nuori kotimainen asunnonhakija jonon paikoilla 16-30 tai vaikka suuremmillakin numeroilla.

Ehkä Keskustan ja PS:n ehdottamaa sekä Järvenpää Plussan äänestyksessä kannattamaa isompaa turvapaikkaturistikiintiötä halunneet Kokoomuksen, SDP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton hallitusedustajat ovat valmiita rakentamaan joka vuosi yhden pienkerrostalon näille vieraillemme, jotta omien kansalaistemme asuntojonot eivät pitene? En tätä tiedä, mutta miljoonakustannuksia se tietäisi - joka vuosi.

Jos haluat kommentoida tätä juttua, muistanet, että minulla tai Perussuomalaisella puolueella ei ole mitään rehellistä työtä ja sen mukaista veroa maksavia maahanmuuttajia vastaan. Me emme myöskään vastusta vaikkapa avioitumisen kautta tapahtuvaa maahanmuuttoa. Mutta kyllä me saamme esittää kritiikkiä suomalaisia syrjivää ja kallista maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan. Järvenpään päätöksen esimerkki osoittaa, että ainakin jotkut suomalaiset joutuvat omassa maassaan huonompaan asemaan tuon politiikan seurauksena vuosittain. Minä ja muutama muu kaupunginhallituksen jäsen olisi halunnut pitää tuon luvun mahdollisimman pienenä. Emme siinä onnistuneet, mitä pyydän anteeksi.

Perussuomalaiset, rasismi ja maahanmuutto

Perjantai 12.10.2012 klo 23.58 - Mikko Taavitsainen

Osallistuin menneellä viikolla Seurakuntaopiston järjestämään vaalipaneeliin. Tilaisuus oli hyvin järjestetty ja keskittyi lähinnä kuntapolitiikkaan - kiitokset järjestäjille. Mutta yksi siellä ilmennyt asia sai minut kirjoittamaan tämän blogikirjoituksen. Nimittäin sain vastattavakseni useita kysymyksiä koskien edustamani puolueen suhtautumisesta rasismiin ja maahanmuuttoon. Koetan tehdä kantani ja edustamani Perussuomalaisten Järvenpään paikallisosaston kannan selväksi tiiviisti seuraavassa.

Rasismi

Perussuomalaiset eivät hyväksy rasismia missään muodossa.  Olen tämän kirjoituksen loppuun liittänyt Perussuomalaisen eduskuntaryhmän rasisminvastaisen julkilausuman. Myöskään Järvenpään Perussuomalaiset eivät hyväksy rasismia. Yhdistyksessämme ei ole ollut rasisteja, eikä sellaisia sinne haluta.

Maahanmuutto yleisesti

Perussuomalaisilla ei ole mitään maahanmuuttajia vastaan. Useimmat maahanmuuttajat ovat tulleet Suomeen laillisesti aviopuolisoina (vast.), perheenjäseninä tai työn perässä.

Valitettavasti Suomeen saavutaan myös lakejamme noudattamatta ja ilman perusteita pysyvään oleskelulupaan. Näihin asioihin viranomaiset puuttuvat, mikä heidän tehtävänsä onkin.

Lue lisää »