Pieni mutta periaatteellinen asia

Tiistai 10.9.2013 klo 23.27 - Mikko

Maanantaina 9.9.2013 tehtiin päätökset Järvenpään politiikassa koskien humanitaarista maahanmuuttoa. Olen noihin päätöksiin kohtalaisen tyytyväinen, joskin tiedän niiden aiheuttavan närää osassa kaupunkilaisia.

Kaupunkimme päätti osoittaa asuinpaikan vuosina 2014-2017 noin 15 turvapaikanhakijalle tai pakolaiselle vuosittain. Olisin itse tyytynyt 10 tulijaan vuosittain, mistä syystä äänestytin yhdessä Keskustan Tomi Passin kanssa asiasta. No hävisimme 7-4, mutta asiasta sentään saatiin aikaan äänestys. En pidä kovin suurena asiana sitä, onko vastaanotettava määrä 10 tai 15. Tiedän, että eräissä ryhmissä olisi ollut kaipuuta isompiinkin määriin. Päätös nuo haihattelut kuitenkin torjui.

Järvenpäällä ei ollut nykyisen lainsäädännön puitteissa muuta vaihtoehtoa, kuin tehdä sopimus valtion ELY-keskuksen kanssa jonkinlaisesta turvapaikkaturistien ja pakolaisten määrästä. Nimittäin ilman ko. sopimusta joutuisimme maksamaan tänne asettuvien humanitaaristen maahanmuuttajien kulut alusta loppuun. Tekemällä sopimuksen saamme valtiolta korvauksen ensimmäisten 3-4 vuoden ajalta, minkä jälkeen sitten maksamme sossusta loppuelämän, elleivät nämä ihmiset kykene itseään elättämään. Minun logiikallani tehdään sopimus, joka kattaa kulut edes muutaman ensimmäisen vuoden osalta verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki kulut Kela-osuuksia lukuunottamatta jäävät Järvenpään veronmaksajien piikkiin. Tältä osin koko kaupunginhallitus oli yksimielinen.

No sitten äänestettiin kolmesta vaihtoehdosta, jotka erosivat toisistaan kahdelta osin - kokonaishinnaltaan ja asuntotarpeeltaan. Kaupunginjohtaja Kukkosen perusehdotus oli vaikutuksiltaan keskimmäinen, Tomi Passin ehdotus halvin ja Vihreiden Taru Tiusasen ehdotus kallein. Euromääräisesti näillä ei ole kovin suuria eroja. Haitari halvimman ja kalleimman välillä lienee muutaman sadantuhannen euron luokassa vuositasolla 2020-luvun alkuvuosina. Se on promilleluokan pikkusumma tuolloin ehkä 300 - 1000 miljoonan euron käyttötaloudessa kuntaliitospäätöksistä riippuen. Kaupunginjohtajan kustannusvaikutuksiltaan keskimmäinen päätösehdotus - vähintään 15 henkeä vuosittain - siis voitti.

Kuten otsikossa vihjasin, kyse on myös periaatteellisesta kysymyksestä. Järvenpää nimittäin joutuu ELY-keskuksen kanssa tehdyn sopimuksen velvoittamana järjestämään asunnon kuntapaikan saaville henkilöille. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että joka vuosi 15-20 ulkomailta tulevaa ja aluksi valtion kustannuksella elävää ihmistä ohittaa järvenpääläiset ja muutkin suomalaiset vuokra-asunnonhakijat lähes 1000 ihmisen vuokra-asuntojonossa. Siis joka vuosi. Minua "hatuttaisi", jos olisin se nuori kotimainen asunnonhakija jonon paikoilla 16-30 tai vaikka suuremmillakin numeroilla.

Ehkä Keskustan ja PS:n ehdottamaa sekä Järvenpää Plussan äänestyksessä kannattamaa isompaa turvapaikkaturistikiintiötä halunneet Kokoomuksen, SDP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton hallitusedustajat ovat valmiita rakentamaan joka vuosi yhden pienkerrostalon näille vieraillemme, jotta omien kansalaistemme asuntojonot eivät pitene? En tätä tiedä, mutta miljoonakustannuksia se tietäisi - joka vuosi.

Jos haluat kommentoida tätä juttua, muistanet, että minulla tai Perussuomalaisella puolueella ei ole mitään rehellistä työtä ja sen mukaista veroa maksavia maahanmuuttajia vastaan. Me emme myöskään vastusta vaikkapa avioitumisen kautta tapahtuvaa maahanmuuttoa. Mutta kyllä me saamme esittää kritiikkiä suomalaisia syrjivää ja kallista maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan. Järvenpään päätöksen esimerkki osoittaa, että ainakin jotkut suomalaiset joutuvat omassa maassaan huonompaan asemaan tuon politiikan seurauksena vuosittain. Minä ja muutama muu kaupunginhallituksen jäsen olisi halunnut pitää tuon luvun mahdollisimman pienenä. Emme siinä onnistuneet, mitä pyydän anteeksi.