Maanantaina 11.01.2015 Järvenpään kaupunginhallituksen iltakoulun yhtenä aiheena oli Järvenpään reagointi päällä olevaan maahantulotilanteeseen. Tilanteen vakaata hallintaa kuvaa hyvin se, että paikalle saadut ELY-keskuksen asiantuntijat eivät osanneet kertoa niitä lukuja, joihin meidän pitäisi varautua. Heidän valtakunnallisesti jyvitetyt arvaukset näyttivät, että Järvenpään osuudeksi tulisi joku määrä väestä, jotka ovat pääosin irakilaisia, afganistanilaisia ja somalialaisia nuoria miehiä. Kukaan ei tiedä, jaetaanko osuudet tasan, vai joudummeko lopulta ottamaan 1 - 10 -kertaisen suhteellisen osuuden. Taakkamme voisi olla 70 -700 uutta tulijaa vuodessa. Luvuilla on merkityksensä:

1. Saamme maahantulijoista valtiolta korvauksia kolmen vuoden ajalta. Kuntaliiton laskelmien mukaan nuo korvaukset eivät kata kuluja. Muistetaan, että me ne valtion verotkin maksamme, mutta muutaman vuoden sisällä maksamme maahanmuutosta myös kuntaveroina.
2. Joudumme asuttamaan uudet tulijat. Järvenpään Mestariasuntojen jono on noin 1000 hakemusta. Vuosittain voidaan hyväksyä noin 300 uutta vuokralaista. Jos otamme vuosittain 100 maahanmuuttajaa, he vievät kapasiteetista kolmasosan. Jos otamme 300, he vievät koko kapasiteetin. Jos otamme enemmän, pitää Mestariasunnoille taata nopeasti miljoonittain lisälainaa, jotta uusia kerrostaloja saadaan rakennetuksi.
3. Asuttamisen lisäksi joudumme elättämään ja kouluttamaan tulijat. Tilastojen mukaan miespainotteinen tulijaväestö, josta osalla lienee sotakokemusta, ei kohdentune hyvin eniten kasvavan hoiva-alan kasvutarpeisiin. Tilastot kertovat myös, että tulijat painavat huoltosuhdettamme alas korkean työttömyyden aikana. Työtön maahanmuuttaja maksaa noin 26 000 € vuodessa meille veronmaksajille. 100 henkilöä tarkoittaa 2,6 M€ ja 300 tarkoittaa 7,8 M€. Jälkimmäinen luku merkitsisi sitä, että joutuisimme korottamaan kuntaveroamme prosenttiyksiköllä 2018 tai 2019 alkaen. Jos maahantulo nykyisellään jatkuisi, korotus olisi vuosittain toistuva.
4. Mitä asia vaikuttaa turvallisuuteemme? Ehkä poliisi kertoo asiasta taannehtivasti?

Kaupunginhallituksen talousjaoston puheenjohtajana en ole huolissani Järvenpään tämän vuoden taloudesta maahantulon osalta. Seuraukset – myös taloudelliset – näemme vasta tulevina vuosina. Siksi en käsitä, että iltakoulussa asiaa esitelleen virkamiehen esityksessä ei ollut ainuttakaan laskelmaa kuluista tai muista reaalisista vaikutuksista kuten edellä mainituista vaikutuksista asuntomarkkinoihin tai tarpeesta lisätä maahantunkeutumisohjaajia tms. kaupunkimme palkkalistoille. Se on puutteellista ja tässä suuruusluokassa sietämätöntä suunnittelua. Huolestuttavinta oli kuitenkin se, kun parista hallitusryhmästä vihjattiin, että kysymyksessä ei olisi talousasia ollenkaan. Jättäisivätkö he piikin tämän asian osalta auki?

Mutta asioilla on muitakin puolia. Miten me tästä maahanmuutosta rikastumme? Itse Lähi-idässä pitkään asuneena en sieltä montaa asiaa haluaisi tuoda Pohjolaan mutta jotain kuitenkin. Arvostin eniten huolenpitoa lähisuvun vanhuksista ja myös muista perheenjäsenistä. Vähiten arvostin kaiken toiminnan läpäissyttä korruptiota, monitasoista epätasa-arvoa, lakien noudattamattomuutta, universaalin ihmisarvon kunnioittamattomuutta jne. Vaikka kaikki ihmiset eivät tietenkään syyllistyneet vähän arvostamiini asioihin, valitettavan suuren enemmistön mielestä kaikki tuo oli normaalia.

 

Mitä me opimme näiltä Afrikan, Lähi-idän ja Keski-Aasian ”nuorukaisilta”, jotka ovat jättäneet vanhuksensa ja muut hyläten omat parhaat arvonsa? Ehkä me opimme lisää noista ”normaaleista” toisien kulttuurien asioista? Olen joskus miettinyt, miksi politiikkamme punavihreä laita haluaa tuoda noita oppeja meille. Monikulttuurisuus toki lisääntyisi, mutta miten kävisi tuon laidan perinteisille tavoitteille, kuten lainkuuliaisuudelle, tasa-arvolle ja ihmisarvolle? Miten me siis rikastumme joko euroilla tai henkisesti mitattuna? Olisin kiitollinen uskottavista ja konkreettisista esimerkeistä. Ilman sellaisia ei kaupungin piikki ainakaan Järvenpään PS:n puolesta ole auki.