040 727 0935
miktaa(at)gmail.com
Yhdistää ja yhtiöittääkö vai ei?Tiistai 27.5.2014 klo 10:45 - Mikko Taavitsainen Kesäkuun valtuustoistunnossa käsitellään kaupunkikonsernin kiinteistönhoitopalvelujen uudistamista yhden ratkaisuvaihtoehdon valossa. Silloin kaupunginvaltuuston on otettava kantaa seuraavaan päätösehdotukseen: Teknisen palvelukeskuksen ja Konsernipalveluiden sekä Mestaritoiminta Oy:n toiminnot järjestetään jatkossa Järvenpään kaupunkikonsernin kokonaan omistamassa osakeyhtiössä ja että yhtiön toiminta ja päätöksenteko suunnitellaan järjestettäväksi avoimeksi ja läpinäkyväksi mm. siten, että yhtiön hallituksen asialistat ja pöytäkirjat ovat julkisia. Asialla on melkoisia vaikutuksia kaupunkimme kahden kiinteistönhoito-orgaanin, Teknisen palvelukeskuksen ja Mestaritoiminta-yhtiön, henkilöstöön. Yhtiöittämisratkaisusta riippuen noin 140 työntekijän työnantaja ja/tai työtoverit saattavat vaihtua. Isolla osalla työehtosopimus voi muuttua, kun kuntatyönantajan sijaan tilalle tulisi Järvenpään kuntakonsernin 100-prosenttisesti omistama yhtiö. Ja tietysti työtehtävätkin ainakin osalla muuttuisivat. Kaupunkilaisen kannalta muutos voi ainakin aluksi olla huomaamaton, sillä likipitäen samat ihmiset hoitaisivat samoja kiinteistöjä kuin ennenkin, vaikka ylläpitävä organisaatio muuttuisi. Mutta muutoksella havitellaan isohkoja säästöjä. Kaupunginvaltuuston viime marraskuussa hyväksymän talouden sopeutusohjelman mukaan kiinteistönhoidossa on saavutettava noin 800 000 euron säästöt vuosina 2014 - 2016. Ja havitellaan seuraavina vuosina vielä lisää menopaineiden kevennyksiä erilaisilla teknisillä keinoilla. Kaupunginhallituksen asettama projektiryhmä on työskennellyt låhes vuoden koettaen etsiä sille asetettuun kysymykseen ratkaisua: Miten kiinteistöhoidon palvelut tulisi järjestää mahdollisimman kustannustehokkaasti kaupunkikonsernin sisällä? Alkuvaiheessa oli kolme karkeaa vaihtoehtoa:
Kaupunginhallitus rajasi jo melko alkuvaiheessa vaihtoehto 3:n pois. Aika nopeasti myös vaihtoehto 1 jäi varalle ja tarkemman tarkastelun alle otettiin vaihtoehto 2. Sen mukainen toteutus voisi toteuttaa halutut kustannussäästöt ja samalla siirtää konsernin kiinteistönhuollon nykyaikaan tai parhaiden mainospuheiden mukaan jopa tulevaisuuteen. No, epäilijöitäkin riittää. Heitä on monissa kaupunginhallituksen ryhmissä. Ihan viime aikoina on vaadittu muidenkin vaihtoehtojen selvittelyä. Miksihän sitä ei vaadittu selvityksen alussa, vaan vasta nyt? Yksi huolen aihe on ollut julkisten rakennusten kiinteistönhoidon päätösten katoaminen osakeyhtiölainsäädännön salaamismahdollisuuksien taakse - siis demokraattisen kunnallisen päätöksenteon ulottumattomiin. Tämä taitaa olla yhteinen huoli kaikille kuntapoliitikoille puoluekannasta riippumatta. No, painotuseroja tietysti on? Toisena huolena ovat tietysti ideologiset syyt: Voiko kunnan hommia yleensäkään tehdä osakeyhtiöstä? Tämä on kaikkein eniten tietysti Vasemmistoliiton valtuustoryhmän ongelma, mutta myös SDP:n valtuutetuilla ja Vihreiden vasemmistosiivellä voi olla ongelmia asian kanssa. Eikä asia ole ihan vieras kaikille meille persuillekaan. Kolmantena huolena on ollut tietysti työpaikkojen säilyminen. Aiheuttaako järjestely irtisanomisia? Neljäntenä ongelmana on se, miten temppu olisi tehtävissä niin, että verottajan loputon ahneus ei söisi tavoiteltuja ensimmäisten vuosien säästöjä samantein. Viimeinen viides kysymysluokka liittyy muutoksen onnistumiseen. Miten muutosjohtaminen ja siihen mukautuminen onnistuu? Tarkastellaanpa ihan pääkohdittain kaikki em. ongelmat:
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiinteistönhoito, kunnallinen osakeyhtiö |