HSL-lipputuki valtuustossa

Keskiviikko 14.12.2016 klo 14:30 - Mikko Taavitsainen

En tätä bloggausta ehkä olisi koskaan kirjoittanut, ellei asiasta olisi noussut melko harhainen keskustelu Facebookissa sekä Järvenpään kuntapolitiikka- että Järvenpää-palstoilla.

Keskustelun aloitti Järvenpään Vasemmistoliiton ensi vuoden (2017) puheenjohtajaksi valittu Markus Lummi. Hän yhdisti alla näkyvässä Järvenpää-palstan fb-kommentissaan Helsingin seudun liikenteen lippujen 14.12.2016 hintakorotuksen Järvenpään valtuuston kokouksessaan 12.12.2016 tekemään päätökseen HSL-lipputuesta luopumiseksi. Tuo yhdistäminen on täysin harhaanjohtavaa ja osoittaa, että Lummi ei ymmärrä hallinnon tai yhteiskunnan toiminnasta ehkä mitään. Tällaisilla muutaman vuorokauden aikajänteillä rauhanajan sopimusyhteiskunnat eivät toimi.

Mutta sitten tuohon HSL-lipputukiasiaan. Tein muutosehdotukseni oheisen videon mukaisesti. En erityisemmin nauttinut esityksestäni, mutta kaupunginhallituksen talousjaoston puheenjohtajana kuitenkin katsoin velvollisuudekseni tutkia valtuuston sitoutumista talouden tasapainotuspyrkimyksiin, jotka valitettavista rahoituspaineista johtuen ovat vaikuttaneet koko tähän valtuustokauteen.

Esitin siis HSL-lipputuen poistamista, millä virkamiesten tekemien laskelmien mukaan olisi noin 200 000 euron nettomenoja vähentävä vaikutus kaupungin kassaan vuonna 2017 ja lipputuen automaattisiksi muodostuneista korotuksista johtuen vielä suurempi vaikutus seuraavina vuosina. Summa ei tietysti ole kovin suuri verrattuna moniin muihin menoihin, mutta siitä nousi summaa isompi kysymys, kun kaupunginjohtaja Kukkonen virkavastuullaan sen otti kaupunginhallituksessa kahteen kertaan esille talouden tasapainotusohjelmaa käsiteltäessä. Tällainen on hyvin poikkeuksellista. Molemmilla kerroilla virkamiesehdotus lipputuesta luopumiseksi hävisi täpärästi vasemmiston (Sdp, Vas, Vihr, Helinä Perttu) äänien voittaessa. 

Muistutan, että virkamiesselvitysten mukaan

• Lipputuki koskee noin 400 henkilöä (pääosin työmatkalaisia), mikä on noin 2% Järvenpään työmatkalaisista.
• Valtiontuki mukaan lukien jokainen noista 400:sta on tänä vuonna saanut tukea noin 750 euroa.
• Em. tuen lisäksi nuo 400 saavat vähentää työmatkakulut verotuksessa, kuten muutkin työmatkalaiset voivat tehdä.
• Järvenpään kassassa lipputuen vuosittainen maksu on kasvanut neljän vuoden aikana 76 000 eurosta (2012) 344 000 euroon (2015), ja kasvu vain jatkuu pääosin HSL:n hinnankorotusten vuoksi. Tuona jaksona kasvu on siis huikeat yli 400 prosenttia. Samana aikana inflaatio on madellut prosenttiluokassa. Kustannusten noususta pienemmän osan selittää lippujen käyttäjämäärän kasvu ja isomman osan vaaditun lippukohtaisen tukisumman loputtomalta vaikuttava nousu.
• Virkamiesselvityksen mukaan menot vähenisivät noin 200 000 eurolla ensi vuonna ja ehkä 260 000 – 300 000 eurolla vuonna 2018, kun sopimus irtisanotaan.
• Tuen lopettaminen ei vaikuta 98 prosenttiin – siis noin 19 000:n - Järvenpään työmatkalaisista.

Jos me tukisimme kaikkia työmatkalaisia samalla summalla, joutuisimme maksamaan vuosittain veroja noin 14 miljoonaa euroa enemmän, mikä tarkoittaisi noin kahden prosenttiyksikön korotusta kuntaveroon. Melko pientä ryhmää työmatkalaisista on siis tuettu aika hulppeasti.

Nyt valtuustossa hävityn äänestyksen jälkeen vasemmistoliitosta on vaadittu laskemaan, millaisia vaikutuksia lipputuen lopettamisella on kaupungin kuntaverokertymään ensi vuonna. Valitettavasti tuon asian laskeminen on hankalaa ja työlästäkin, sillä silloin pitäisi tietää, miten verottaja on kunkin työmatkavähennyksen hyväksynyt. Voi olla, että lipputuen poistuminen nostaa joidenkin ilmoittamia työmatkavähennyksiä ja siten vähentää verotettavaa tuloa. Suuruusluokka voi olla tuhansista  muutamaan kymmeneen tuhanteen euroon. Ei tuo verokertymän vähennys säästöä pois syö.

Voimme vielä tehdä asiasta helpomman ajatuskokeen. Jos lipputuki kasvattaisi verokertymää – siis kunnan tuloja – enemmän kuin mitä tuen antaminen menopuolella maksaa, eikö meidän silloin kannattaisi lisätä tukia valtavasti? Olisimme keksineet taloudellisen ikiliikkujan, joka kai toimisi hienosti Lummin vasemmiston talousteorioissa. Valitettavasti täällä reaalimaailmassa tuollainen ikiliikkuja ei toimi.

Minun tulkintani mukaan kaupunginhallituksen päätöksenteossa voittanut näkökulma perustui ideologiseen joukkoliikenteen tukemiseen joistakin maailmanpelastuksellisista syistä. Minä en usko kovinkaan monen noista 400:sta vaihtavan Helsingin, Espoon tai Vantaan bussia henkilöautoon tuon tuen loppumisen vuoksi. Enkä usko minkäänlaiseen ympäristökatastrofiin nyt tai tulevaisuudessa, vaikka joku vaihtaisikin. Mutta varsinkin vihreän ideologian lähtökohdista ihmettelen sitä, että juuri Vihreät haluavat tukea suorastaan palkitsevasti niitä, joiden hiilijalanjälki on suurin – siis kaukana kotoaan työskenteleviä. Minun logiikkani mukaan Vihreiden pitäisi toimia aivan päinvastoin.

En myöskään usko lipputuen vaikuttavan kaupunkimme imagoon tai houkuttelevuuteen. Jos näin olisi, miksi kaupunginjohtaja esitti tuen lopettamista ja vielä kahteen kertaan? Eikä sillä ole mitattavaa vaikutusta ns. työllistymisen esteisiinkään. Lipputuen kannattajat eivät noista asioista siksi varmaan halunneet mitään laskelmia esittääkään sen paremmin hallituksen kuin valtuuston keskustelussa.

Tiedän hyvin, että tällaisesta muutaman vuoden anteliaasti jatkuneen tuen lopettamisesta ei yleensä kiitosta saa. Siksi uskon useammankin valtuutetun pohtineen kahden vaiheilla äänestyskäyttäytymistään, kun kuntavaalitkin ovat enää neljän kuukauden päässä. Äänestystulos oli kuitenkin alla olevan kuvan mukaan varsin selvä. Tuesta luopumista kannatti 31 valtuutettua, sen jatkamista 18 ja yksi ei halunnut valita kumpaakaan. Vihreällä värillä ovat lipputuen jatkamista halunneet ja punaisella lopettamista kannattaneet.

Minä ilmoitin pitäväni äänestystä populismitestinä. Siis mitä enemmän ryhmissä on kannatusta tuen jatkamiselle, kun vaalitkin ovat ovella, sitä populistisempaa porukka on. No, seuraavassa on tuon äänestyksen populismitulos ryhmittäin: Vasemmistoliitto 100%, Vihreät 86%, Sdp 64%, Kokoomus 17%, Plussa 0%, Keskusta 0%, Kristilliset 0% ja Perussuomalaiset 0%.

Mielenkiintoista on todeta, että myös valtuustossa istuneiden kaupunginhallituksen jäsenten enemmistö (4) kannatti tuesta luopumista ja vähemmistö (3) sen jatkamista. Siis samansuuntaisesti kuin valtuusto.

Tässä vielä linkki videoituun valtuustopuheenvuorooni asiassa:
https://youtu.be/TZGYWOxCn7A