Perussuomalaisena valtuutettuna voisin helposti vyöryttää syyn kaupunkimme taloudellisesta kurimuksesta istuvalle valtakunnan hallitukselle, joka on pannut kuntakentän talouden koetukselle.  Yhtä helposti voisin syyttää edellistä kaupunginhallitusta ja -valtuustoa menojen paisuttamisesta yli taloudellisen kestokyvyn. En hukkaa aikaa kumpaankaan, sillä euroakaan ei Järvenpään talous noilla purkauksilla kohenisi.

Järvenpään on kurottava umpeen noin 50 - 60 miljoonan euroa vajetta, jota käyttötaloudessamme on seuraavan kolmen vuoden aikana.  Tähän tähtää kaupunginhallituksen keväällä käynnistämä talouden tasapainottamisohjelma, joka jätetään valtuuston päätettäväksi maanantaina 28.10. Valitettavasti tuon ohjelman esittämät menoleikkaukset näyttävät riittävän enintään noin 12 miljoonaan euroon.  Lisäksi kaupunginhallitus joutui aloittamaan kaupungin työntekijäjärjestöjen kanssa yt-neuvottelut, joiden arvioidaan tuovan noin 13 miljoonan säästöt vuoden 2016 loppuun mennessä. Loput 25 -35 miljoonaa joudutaan keräämään karsimalla tai lykkäämällä investointeja sekä korottamalla veroja. Tästä huolimatta emokaupungin lainamäärä kasvanee noin 20 miljoonalla eurolla verrattuna vuoden 2012 loppuun.   Lisäksi kaupunkikonsernin lainanotto kasvaa vähintään 70 miljoonalla eurolla uuden Terveystalon ja asuintalojen rakentamisesta. Kyllä siis investoimmekin rajusti elvyttäen, mutta pääosin teemme sen lainarahalla.

Talouden tasapainottamisella pyritään varmistamaan Järvenpään - tai minkä kunnan osa sitten vuonna 2017 olemmekin - kyky vastata niihin haasteisiin, joita meillä on 2020-lukua lähestyttäessä. Kovimmat paineet aiheutuvat väestömme ikääntymisestä ja siitä johtuvasta vanhusten kasvavasta hoivatarpeesta. Se tuo jokaisena seuraavana vuonna 2030-luvulle asti uuden 1,5 - 2,5 miljoonan euron menopaineen. Tämä vastaa 0,2 - 0,3 kuntaveroyksikön nostoa joka vuosi. Valitettavasti emme ole paineinemme yksin, sillä kaikki kunnat ovat samassa tilanteessa ennemmin tai myöhemmin.

Toisiko talouden aikanaan alkava kasvu helpotusta? Apua sieltä ei näytä olevan nopeasti tulossa. Ehkä valtakuntaa ylivelkaannuttava hallitus kiinnostuu joskus kuntien talousahdingosta? En menisi lyömään asiasta vetoa ainakaan ennen seuraavia vaaleja. Laskisimmeko selvästi palvelutasoa suurimmissa menoluokissa - siis terveydenhuollossa, vanhustenhuollossa vai lasten koulutuksessa? Ei taida sopia kenellekään, eikä se ilman lainmuutoksia edes onnistuisi. Jätämmekö piikin auki joko loputtomasti velkaantumalla tai korottamalla kuntaveroja yli 25 prosentin tasolle? Kyllä kai meidän on itsemme pelastettava ja ihan omin voimin.

Säästötoimenpiteet, jotka valitettavasti vaikuttavat niin kaupungin työntekijöihin kuin ei-lakisääteisiin palveluihin ja maksuihin sekä toivottavasti tämän valtuuston viimeisiksi jäävät veronkorotukset mahdollistavat, että tärkeistä lakisääteisistä palveluista ja myös kaupunkimme kehittämisestä pystytään huolehtimaan joutumatta kriisikunnaksi. Kunnan perustehtävien hoito ei vaarannu, ja väestön ikääntymisen haasteeseenkin pystytään vastaamaan.

Kymmenien miljoonien eurojen tasapainotuspakettia on mahdotonta rakentaa niin, että jokainen kuntalainen olisi siihen tyytyväinen. Kärsimystä sen teko on ollut niin virkamieskunnassa kuin kaupunginhallituksessa. Ymmärrän, että monilla on perusteltuja syitä esittää suunnitelmaan vastalauseita. Toivottavasti niissä muistetaan suhteellisuus. Joku menettää sen ylimääräisen englannintunnin, toisella nousee uimalipun hinta, kolmas jää pakkolomalle, neljänneltä saattaa kadota vakaana pidetty työpaikka, ja meidän kaikkien tuloihin tulee kohoavista veroista johtuen lovi. Mutta ketään ei sentään susille heitetä nyt eikä tulevaisuudessakaan, jos ja kun talous pidetään tasapainossa.