Huolen aiheita niin kuntataloudesta kuin väestönkasvusta

Maanantai 3.10.2016 klo 23.36 - Mikko Taavitsainen

Tässäpä pitämäni ryhmäpuheenvuoro, joka oli osa ensi vuoden talousarvioehdotuksen ja 2018 - 2021 taloussuunnitelman lähetekeskustelua.

Rikastumista odotellessa...

Maanantai 18.1.2016 - Mikko Taavitsainen

Maanantaina 11.01.2015 Järvenpään kaupunginhallituksen iltakoulun yhtenä aiheena oli Järvenpään reagointi päällä olevaan maahantulotilanteeseen. Tilanteen vakaata hallintaa kuvaa hyvin se, että paikalle saadut ELY-keskuksen asiantuntijat eivät osanneet kertoa niitä lukuja, joihin meidän pitäisi varautua. Heidän valtakunnallisesti jyvitetyt arvaukset näyttivät, että Järvenpään osuudeksi tulisi joku määrä väestä, jotka ovat pääosin irakilaisia, afganistanilaisia ja somalialaisia nuoria miehiä. Kukaan ei tiedä, jaetaanko osuudet tasan, vai joudummeko lopulta ottamaan 1 - 10 -kertaisen suhteellisen osuuden. Taakkamme voisi olla 70 -700 uutta tulijaa vuodessa. Luvuilla on merkityksensä:

1. Saamme maahantulijoista valtiolta korvauksia kolmen vuoden ajalta. Kuntaliiton laskelmien mukaan nuo korvaukset eivät kata kuluja. Muistetaan, että me ne valtion verotkin maksamme, mutta muutaman vuoden sisällä maksamme maahanmuutosta myös kuntaveroina.
2. Joudumme asuttamaan uudet tulijat. Järvenpään Mestariasuntojen jono on noin 1000 hakemusta. Vuosittain voidaan hyväksyä noin 300 uutta vuokralaista. Jos otamme vuosittain 100 maahanmuuttajaa, he vievät kapasiteetista kolmasosan. Jos otamme 300, he vievät koko kapasiteetin. Jos otamme enemmän, pitää Mestariasunnoille taata nopeasti miljoonittain lisälainaa, jotta uusia kerrostaloja saadaan rakennetuksi.
3. Asuttamisen lisäksi joudumme elättämään ja kouluttamaan tulijat. Tilastojen mukaan miespainotteinen tulijaväestö, josta osalla lienee sotakokemusta, ei kohdentune hyvin eniten kasvavan hoiva-alan kasvutarpeisiin. Tilastot kertovat myös, että tulijat painavat huoltosuhdettamme alas korkean työttömyyden aikana. Työtön maahanmuuttaja maksaa noin 26 000 € vuodessa meille veronmaksajille. 100 henkilöä tarkoittaa 2,6 M€ ja 300 tarkoittaa 7,8 M€. Jälkimmäinen luku merkitsisi sitä, että joutuisimme korottamaan kuntaveroamme prosenttiyksiköllä 2018 tai 2019 alkaen. Jos maahantulo nykyisellään jatkuisi, korotus olisi vuosittain toistuva.
4. Mitä asia vaikuttaa turvallisuuteemme? Ehkä poliisi kertoo asiasta taannehtivasti?

Kaupunginhallituksen talousjaoston puheenjohtajana en ole huolissani Järvenpään tämän vuoden taloudesta maahantulon osalta. Seuraukset – myös taloudelliset – näemme vasta tulevina vuosina. Siksi en käsitä, että iltakoulussa asiaa esitelleen virkamiehen esityksessä ei ollut ainuttakaan laskelmaa kuluista tai muista reaalisista vaikutuksista kuten edellä mainituista vaikutuksista asuntomarkkinoihin tai tarpeesta lisätä maahantunkeutumisohjaajia tms. kaupunkimme palkkalistoille. Se on puutteellista ja tässä suuruusluokassa sietämätöntä suunnittelua. Huolestuttavinta oli kuitenkin se, kun parista hallitusryhmästä vihjattiin, että kysymyksessä ei olisi talousasia ollenkaan. Jättäisivätkö he piikin tämän asian osalta auki?

Mutta asioilla on muitakin puolia. Miten me tästä maahanmuutosta rikastumme? Itse Lähi-idässä pitkään asuneena en sieltä montaa asiaa haluaisi tuoda Pohjolaan mutta jotain kuitenkin. Arvostin eniten huolenpitoa lähisuvun vanhuksista ja myös muista perheenjäsenistä. Vähiten arvostin kaiken toiminnan läpäissyttä korruptiota, monitasoista epätasa-arvoa, lakien noudattamattomuutta, universaalin ihmisarvon kunnioittamattomuutta jne. Vaikka kaikki ihmiset eivät tietenkään syyllistyneet vähän arvostamiini asioihin, valitettavan suuren enemmistön mielestä kaikki tuo oli normaalia.

 

Mitä me opimme näiltä Afrikan, Lähi-idän ja Keski-Aasian ”nuorukaisilta”, jotka ovat jättäneet vanhuksensa ja muut hyläten omat parhaat arvonsa? Ehkä me opimme lisää noista ”normaaleista” toisien kulttuurien asioista? Olen joskus miettinyt, miksi politiikkamme punavihreä laita haluaa tuoda noita oppeja meille. Monikulttuurisuus toki lisääntyisi, mutta miten kävisi tuon laidan perinteisille tavoitteille, kuten lainkuuliaisuudelle, tasa-arvolle ja ihmisarvolle? Miten me siis rikastumme joko euroilla tai henkisesti mitattuna? Olisin kiitollinen uskottavista ja konkreettisista esimerkeistä. Ilman sellaisia ei kaupungin piikki ainakaan Järvenpään PS:n puolesta ole auki.

Järvenpään talouden tasapainottaminen ja suhteellisuus

Tiistai 29.10.2013 klo 9.14 - Mikko Taavitsainen

Perussuomalaisena valtuutettuna voisin helposti vyöryttää syyn kaupunkimme taloudellisesta kurimuksesta istuvalle valtakunnan hallitukselle, joka on pannut kuntakentän talouden koetukselle.  Yhtä helposti voisin syyttää edellistä kaupunginhallitusta ja -valtuustoa menojen paisuttamisesta yli taloudellisen kestokyvyn. En hukkaa aikaa kumpaankaan, sillä euroakaan ei Järvenpään talous noilla purkauksilla kohenisi.

Järvenpään on kurottava umpeen noin 50 - 60 miljoonan euroa vajetta, jota käyttötaloudessamme on seuraavan kolmen vuoden aikana.  Tähän tähtää kaupunginhallituksen keväällä käynnistämä talouden tasapainottamisohjelma, joka jätetään valtuuston päätettäväksi maanantaina 28.10. Valitettavasti tuon ohjelman esittämät menoleikkaukset näyttävät riittävän enintään noin 12 miljoonaan euroon.  Lisäksi kaupunginhallitus joutui aloittamaan kaupungin työntekijäjärjestöjen kanssa yt-neuvottelut, joiden arvioidaan tuovan noin 13 miljoonan säästöt vuoden 2016 loppuun mennessä. Loput 25 -35 miljoonaa joudutaan keräämään karsimalla tai lykkäämällä investointeja sekä korottamalla veroja. Tästä huolimatta emokaupungin lainamäärä kasvanee noin 20 miljoonalla eurolla verrattuna vuoden 2012 loppuun.   Lisäksi kaupunkikonsernin lainanotto kasvaa vähintään 70 miljoonalla eurolla uuden Terveystalon ja asuintalojen rakentamisesta. Kyllä siis investoimmekin rajusti elvyttäen, mutta pääosin teemme sen lainarahalla.

Talouden tasapainottamisella pyritään varmistamaan Järvenpään - tai minkä kunnan osa sitten vuonna 2017 olemmekin - kyky vastata niihin haasteisiin, joita meillä on 2020-lukua lähestyttäessä. Kovimmat paineet aiheutuvat väestömme ikääntymisestä ja siitä johtuvasta vanhusten kasvavasta hoivatarpeesta. Se tuo jokaisena seuraavana vuonna 2030-luvulle asti uuden 1,5 - 2,5 miljoonan euron menopaineen. Tämä vastaa 0,2 - 0,3 kuntaveroyksikön nostoa joka vuosi. Valitettavasti emme ole paineinemme yksin, sillä kaikki kunnat ovat samassa tilanteessa ennemmin tai myöhemmin.

Toisiko talouden aikanaan alkava kasvu helpotusta? Apua sieltä ei näytä olevan nopeasti tulossa. Ehkä valtakuntaa ylivelkaannuttava hallitus kiinnostuu joskus kuntien talousahdingosta? En menisi lyömään asiasta vetoa ainakaan ennen seuraavia vaaleja. Laskisimmeko selvästi palvelutasoa suurimmissa menoluokissa - siis terveydenhuollossa, vanhustenhuollossa vai lasten koulutuksessa? Ei taida sopia kenellekään, eikä se ilman lainmuutoksia edes onnistuisi. Jätämmekö piikin auki joko loputtomasti velkaantumalla tai korottamalla kuntaveroja yli 25 prosentin tasolle? Kyllä kai meidän on itsemme pelastettava ja ihan omin voimin.

Säästötoimenpiteet, jotka valitettavasti vaikuttavat niin kaupungin työntekijöihin kuin ei-lakisääteisiin palveluihin ja maksuihin sekä toivottavasti tämän valtuuston viimeisiksi jäävät veronkorotukset mahdollistavat, että tärkeistä lakisääteisistä palveluista ja myös kaupunkimme kehittämisestä pystytään huolehtimaan joutumatta kriisikunnaksi. Kunnan perustehtävien hoito ei vaarannu, ja väestön ikääntymisen haasteeseenkin pystytään vastaamaan.

Kymmenien miljoonien eurojen tasapainotuspakettia on mahdotonta rakentaa niin, että jokainen kuntalainen olisi siihen tyytyväinen. Kärsimystä sen teko on ollut niin virkamieskunnassa kuin kaupunginhallituksessa. Ymmärrän, että monilla on perusteltuja syitä esittää suunnitelmaan vastalauseita. Toivottavasti niissä muistetaan suhteellisuus. Joku menettää sen ylimääräisen englannintunnin, toisella nousee uimalipun hinta, kolmas jää pakkolomalle, neljänneltä saattaa kadota vakaana pidetty työpaikka, ja meidän kaikkien tuloihin tulee kohoavista veroista johtuen lovi. Mutta ketään ei sentään susille heitetä nyt eikä tulevaisuudessakaan, jos ja kun talous pidetään tasapainossa.

Kuntapolitiikan syksy alkaa

Tiistai 27.8.2013 klo 0.59

Järvenpään kuntapolitiikassa alkaa kylmä syksy. Vaalien jälkeiset lautakunnat, valtuusto ja kaupunginhallitus joutuvat talven ja kevään harjoittelun jälkeen tositoimiin nyt, kun joudutaan käsittelemään pahasti velkaantuvan kaupunkimme tulevien vuosien talouskehyksiä. Lisämaustetta syksyn kuntapolitiikkaan tuovat tietysti kuntauudistusselvitys, eri valtuustoryhmien mahdolliset kysymykset ja esitykset sekä valtakunnan hallituksen apaattiselta tuntuva asioiden hoito taloudellisen stagnaation ja nollakasvun rajamailla. Tapahtuupa noissa viimeksi mainituissa asioissa mitä tahansa, merkittävimmäksi asiaksi Järvenpään kuntapolitiikassa nousee päätöksemme noista tulevien vuosien talouskehyksistä.

Olen itse aika tyytyväinen siihen, että kaupunginhallitus päätti keväällä ottaa ulkopuolisen selvittäjän vetämään talouden tasapainottamisen suunnittelua. Ensimmäiset luottamuselimiin tulleet merkit näyttäisivät siltä, että myös kaupungin työntekijät ovat ottaneet tämän suunnittelun vakavasti. Alkukevään ja kesän aikana on aidosti pohdittu, missä asioissa kaupunki voi säästää. Lautakunnat ovat saamassa näistä ideoista ensimmäisiä ajatuksia samalla, kun kaupunginvaltuusto ensi maanantaina keskustelee tulevan vuoden talousarviosta ja seuraavien vuosien kehyksistä ensimmäistä kertaa.

Minä toivoisin, että tuo taloudellisia kehyksiä koskeva valtuustokeskustelu pysyisi ainakin vielä tässä vaiheessa periaatteellisella tasolla. Perustelen tätä muutamalla syyllä.

1. Valtuustolla eikä lautakunnillakaan ole vielä todellisia tietoja siitä, kuinka paljon vuosittaista talousarviota on tarpeen tasapainottaa. Luvut lienevät suurempia, kuin keskimääräinen valtuutettu on odottanut. Ehkä saamme tarkempia lukuja lokakuun kokoukseen?
2. Järvenpään talousnäkymät ovat sen verran huonot verrattuna 2000-luvun parempiin vuosiin, että fantastisten näkymien sijaan on katsottava realiteetteja suoraan silmiin. Meidän on saatava useiden miljoonien säästöjä joka vuosi.
3. Säästöistä huolimatta meidän on huolehdittava siitä, ettemme niillä iske alueemme yritystoimintaa heikentävästi emmekä myöskään pane nuorisoamme, vanhusväestöämme tai muuten meidän vahvojen aikuisten tukea tarvitsevia huonompaan asemaan. Sanon suoraan, että Järvenpään menoleikkausten on kohdistuttava minuun ja kaltaisiini melko hyvinvoiviin keskituloisiin. Ja niin on kohdistuttava myös todennäköisten veronkorotusten.

Olemme Järvenpään Perussuomalaisten keskuudessa pohtineet asioita ja nostaneet kriisitietoisuutta, mikä helpottaa tulevien ja suurelta osin ikävien menoleikkauspäätösten tekoa. Yritämme pysyä joustavina edesssä olevia valtuustoryhmien neuvotteluja varten, jotta voisimme päästä hyvään yhteisymmärrykseen ja vahvaan enemmistöön lopullisessa päätöksenteossa. Kymmenen vaatimatonta toivomusta meillä kuitenkin on em. asioiden lisäksi:

1. Ensin katsotaan säästöt ja vasta sitten keskustellaan verojen korottamisesta.
2. Säästöjen pitää olla ensisijaisesti rakenteellisia. Niillä pitää siis saada pysyviä säästöjä menoista.
3. Ns. pyhiä asioita, joista ei voida keskustella, ei ole. Toki lakeja noudatetaan.
4. Investointien myöhentämiset tai leikkaukset ja verojen korotukset eivät saa kohdistua paikallisen yritystoiminnan kilpailukykyyn ja siten heikentää järvenpääläisten työllistämismahdollisuuksia.
5. Verotuksellisesti ei pidä mennä merkitsevästi naapurikuntien edelle.
6. Valtuustokaudella tehdään enintään yksi veronkorotus kaikkiin kunnan päätettävissä oleviin verolajeihin. No mieluiten ei yhtään.
7. Kaupungin kasvu sopeutetaan tuloihin, joiden kasvu tai väheneminen arvioidaan jatkossa realistisesti.
8. Ei takerruta paikallispoliittisesti herkullisiin pikkuasioihin, vaan keskitytään isompiin.
9. Talous on tasapainossa valtuustokauden päättyessä.
10. Ollaan avoimia keskustelussa, ja ajatellaan nimenomaan järvenpääläisten etua. Jätetään maailman ja Suomenkin pelastaminen valtakunnan tason poliitikkojen tehtäväksi.

Ehkä jokainen toivomukseni ei sovi kaikille ryhmille? Mutta näillä perussuomalaisilla periaatteilla minä aion lähteä neuvottelemaan kuntapolitiikan syksyn aluksi. Otan mielelläni lisäohjeistusta tavallisilta järvenpääläisiltä. Hyvä aika antaa sitä on vaikkapa Maa elää -tapahtuma torilla 7.9.2013. Aion haastaa siellä vieraaksi saapuvan "maailman vaarallisimman persukansanedustajan" rajuun väittelyyn. Mutta siitä lisää myöhemmin.

Päivitys 2.9.2013: Valitettavasti tuo tilaamamme "maailman vaarallisin persukansanedustaja" ei ehdi Maa elää -tapahtumaan. Mutta ehkä saamme Jussi Halla-ahon vieraaksemme myöhemmin johonkin toiseen tapahtumaan.

Painopisteistä

Torstai 23.5.2013 klo 3.20 - Mikko Taavitsainen

Olen politiikan untuvikkona joutunut pohtimaan paljon, mikä on minun äänestäjiltäni saama päätehtävä alkaneella valtuustokaudella. Onko se kuntarakenneuudistukseen liittyvä vaikuttaminen vai jokin Järvenpään sisäiseen asiaan liittyvä asia?

Kuntaliitokset ovat olleet viime aikoina paljon esillä, mutta en ole niistä kovin huolissani. On vaikeaa nähdä Järvenpäälle huonoa kohtaloa missään mahdollisessa vaihtoehdossa. Tuo asia tulee esille muutenkin vasta vuoden kuluttua, joten jätän sen myöhempään tarkasteluun. Muistutanpa kuitenkin siitä vaarasta, joka mielestäni meitä uhkaa mahdollisen metropolihallinnon osalta. Mielestäni siinä on iso vaara uuden, kasvottoman ja kustannuksia kasvattavan hallintorakenteen luomisesta, jonka päätösvalta jää suurimpiin kaupunkeihin. Silloin niiden ongelmat helposti ulkoistetaan meille ja muille Keski-Uudenmaan lähiöille, kuten meitä Helsingistä päin katsotaan.

Mahdollisia kuntaliitoksia paljon enemmän minua huolestuttaa toisaalta kykymme huolehtia lakisääteisistä peruspalveluista ja toisaalta kaupungin tasapainoisesta kehittämisestä. Talousennusteet nimittäin näyttävät, että olemme velkaantumassa sietämättömällä vauhdilla lähivuosina. Meidän on siis tehtävä jotain aika dramaattista, jotta noista molemmista tärkeistä asioista voitaisiin huolehtia.

Talousennusteet näyttävät, että nykyiseen verrattuna Järvenpään kaupungin pitäisi vuoden 2016 loppuun mennessä joko supistaa menoja tai lisätä tuloja  noin 15 miljoonan euron verran vuositasolla. Kyse on siis useiden kymmenien miljoonien tasapainoituksesta koko valtuustokaudella. Suomeksi sanottuna kyse on euromääräisesti kymmenen prosenttia suuremmasta verotuksesta, samansuuruisesta menoleikkauksesta tai näiden kombinaatiosta. Valitettavasti sixpack-hallituksen lupaama talouskasvu ei hoida asiaa - luultavasti päinvastoin.

Joudumme takuuvarmasti tinkimään joistakin suunnitelluista investoinneista. Toivottavasti kaupungin kehittämisen kannalta tärkeimimstä voidaan pitää kiinni. Säästöpaineet kuitenkin edustavat lähes koko investointibudjettia.

Menosäästöjä on mahdollista saada myös toimintamenoista. Meillä on lakisääteisiä menoja ja ei-lakisääteisiä menoja. Jälkimmäiset ovat huomattava vähemmistö - valitettavasti. Joudumme tinkimään molemmista, mutta selvää on tietysti se, että ei-lakisääteisistä rahaa katoaa suhteellisesti enemmän. Tähän tulokseen ainakin otaksun vielä aloittamattoman neuvottelun johtavan. Nyt tullaan sitten niihin punaisiin hälytysviivoihin, joiden ylittäminen on sietämätöntä.

Minulla niitä on muutamia, mutta ettei kirjoitus menisi pitkäksi, sanon vain pari. Aloitanpa veroista. Kiinteistöveron nosto ei tunnu hyvältä ollenkaan ja kuntaveron nostaminen yli yhden yksikön on minulle äärimmäisen vaikeaa nykyennustein.  Kyllä silloin on löydettävä isoin osa ratkaisusta menoja kutistamalla. Jään odottamaan noita säästömahdollisuuksia. Niiden aikaansaaminen tulee olemaan tuskallista sekä kaupungin työntekijöille että luottamushenkilöille. Informoin noista vaihtoehdoista, kunhan ne syksyyn mennessä selviävät.

Perussuomalainen periaate kuitenkin on se, että "kaveria ei jätetä". Se tarkoittaa sitä, että vanhuksista, lapsista ja muistakin huolen tarpeessa olevista kannetaan vastuuta kunniallisesti. Mutta kannattaa kysyä kaupungin sloganin perään. Mistä osasta "elinvoimaisesta kulttuurikaupungista" olet valmis tinkimään? Elinvoimaisuudesta, kulttuurista vai molemmista?

Miksi Järvenpäätä johtavat Kokoomus ja SDP eivät halua kampanjoida kaupungin taloudella

Tiistai 23.10.2012 - Mikko Taavitsainen

Järvenpään nykyinen valtuusto laatii vielä ensi vuoden talousarvion. Nyt valittava valtuusto joutuu tietysti korjaamaan sitä, mikäli tulot tai menot eivät näyttäisi toteutuvan talousarvion mukaisesti. Minulla on vakava epäilys, että korjauksiin joudutaan. Perustelen epäilystäni seuraavassa lyhyesti.

Kaupunginhallituksen esitys ensi vuoden menoiksi tarjoaa jo heti aluksi reilun kahdeksan miljoonan euron nettovelkaantumista. Noin puolet tuosta velkaantumisesta näyttäisi kohdistuvan investointeihin (kaiketi Lepolan alueen kehittämiseen). Huolestuttavaa on tietysti se, että puolet velkaantumisesta on ns. syömävelkaa, jota ei pitäisi ainakaan taloudellisesti hyvinä aikoina syntyä ollenkaan.

Menopuolella on kyllä huomioitu menojen kasvua kohtuullisesti. Mutta esimerkiksi erikoissairaanhoitoon, jossa tänä vuonna tulee isoin talousarvion ylitys, ei ole varattu juuri ollenkaan kasvua verrattuna tämän vuoden ennakoituun toteumaan. Olisi ihme, jos HUS ei laskuttaisi ensi vuonna tämänvuotista enempää. Yhtä lailla tiukaksi on budjetoitu ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueen menot. Näissä kahdessa on hyvin mahdollisesti 2-4 miljoonan euron miinat, jotka paljastuvat vasta ensi vuoden puolivälissä. Silloin niihin ei enää kyetä reagoimaan hyväksyttävillä säästöillä. Veikkaan siis Järvenpään ensi vuoden menopuolen aiheuttavan 10-12 miljoonan velkaantumisen, vaikka tulopuoli kehittyisi kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti.

Mutta valitettavasti suurin huolenaiheeni liittyy juuri kaupungin tulopuoleen.  Kaupunginhallitus uskoo verotulojen nousevan kolmella prosentilla.  Tuohon kasvulukuun tarvitaan kovaa uskoa ainakin, jos seuraa yleisen talouskehityksen indikaattoreita. Sen verran hurjia lukuja on tällä hetkellä esillä yt-neuvotteluissa, tilauskannoissa ja yleisissä markkinaodotuksissa. Tuotannon supistukset, lomautukset, irtisanomiset ja niistä seuraava verotulojen pieneneminen valitettavasti taitavat koskea myös Järvenpäätä. Työ- ja elinkeinoministeriökin ennusti ensi vuodeksi huonompia aikoja myös Uudellemaalle. Sen mukaan kysyntä heikkenee niin rakentamisessa kuin teollisuudessa, ja palveluissakin kasvu hiipuu olemattomaksi.

Minun arvioni ensi vuoden yleisestä talouskasvusta on joko nolla prosenttia tai pikkuisen sen alle. Tämä käytännössä tarkoittaisi lähes nollakasvua myös kunnallisveron tuotossa. Tästä nollakasvusta syntyy noin 2-4 miljoonan euron vaje tulopuolella verrattuna kaupunginhallituksen optimistisen kasvun arvioon.

Kun summataan menopuolen velkaantuminen (10-12 miljoonaa) ja tulopuolen mahdollinen vaje (2-4 miljoonaa), päästään 12-16 miljoonan alijäämään verrattuna tasapainossa olevaan budjettiin. Se olisi katettava jollain ensi vuoden aikana. Summa on niin iso, että mitkään säästöt eivät riittäisi – sellaisia ei saataisi aikaiseksi, vaikka jo helmikuussa pantaisiin menojen täysjarrutus päälle – jos peruspalveluista kuitenkin haluttaisiin pitää kiinni. Ratkaisua jouduttaisiin hakemaan lisätalousarviosta, joka kasvattaisi Järvenpään nykyistä lainaa lähes kolmasosalla.  Se olisi todella iso nettolainauksen kasvu yhdelle vuodelle varsinkin, kun vain pieni osa siitä kohdistuisi investointeihin.

Ehkä olen pikemmin pessimisti kuin optimisti menojen osalta, mutta tulojen osalta olen jokseenkin varmasti realisti. Varmaa kuitenkin on, että ensi vuonna kaupunki velkaantuu ennätystahtia. Se tarkoittaa sitä, että ensi vuonna valtuustossa käytetään rajusti punakynää menopuolella. Ei tule olemaan uudella valtuustolla helppo vuosi edessä.

Rahoitusvaje ainakin osin ratkeaisi tietysti myös kunnallisveroa korottamalla. Mutta siihen tarvittaisiin noin sentin korotus, siis veroprosentin nosto 20:en. Ei ihme, että Järvenpään johtavat puolueet, Kokoomus ja SDP, eivät ole vaalikampanjoissaan halunneet puhua taloudesta.

Olen aiemmissa blogikirjoituksissani kirjoittanut niistä rakenteellisista ongelmista, joita Järvenpään budjetoinnissa mielestäni on. Ne virheet on korjattava viimeistään vuoden 2014 talousarviossa, tai velkaantuminen/verojen korotukset jatkuvat. Lisäksi jostain on saatava nopeasti miljoonaluokan rakenteellisia säästöjä. Minä haluan turvata lakisääteiset peruspalvelut. Siksi minun säästötähtäimeni osuu ensimmäiseksi kulttuuripalveluihin. Mutta on selvää, että sisäistä toiminnan tehostamista ja säästöjä tarvitaan kaikilla palvelualueilla, jotta kulttuuripalveluja ei tarvitse karsia kohtuuttomasti.

Seitsemän miljoonaa syytä

Keskiviikko 3.10.2012 klo 17.56 - Mikko Taavitsainen

Keski-Uusimaa -lehti tiesi 3.10.2012 kertoa, että Järvenpään kaupunki ylittää tämän vuoden talousarvion lähes seitsemällä miljoonalla eurolla.

Järvenpään erikoissairaanhoidon kulut ylittyvät tänä vuonna lähes kolmella miljoonalla. Toimeentulotukeen varatut rahat eivät riitä, ja vammaispalveluissa ylitysuhka on 1,7 miljoonaa. Myös toimintaympäristöpalvelut eli entinen tekninen toimi ennusti menonsa väärin, ja ylitysuhka on myös lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin varatuissa rahoissa.

Kaupunginhallitus esittää muutosta talousarvioon. Sen ehdotuksen mukaisesti vaje paikataan uudella lainalla.

Mitäpä muuta kaupunginhallitus ja -valtuusto enää voivat tehdä, kun vuosi on lähes lopuillaan? Juuri mitään korvaavia säästöjä ei ehditä enää tehdä, eikä potilaita voi tietenkään jättää hoitamatta. En siis moiti hallitusta ja valtuustoa siitä, että ne ottavat lisävelkaa, jotta järvenpääläisten palvelut voidaan maksaa. Juuri niin tässä tilanteessa pitää tehdäkin.

Mutta mistähän tämä tilanne alun pitäen johtuu. Itse aika paljon talouden suunnittelu- ja seurantatyötä Pääesikunnassa tehneenä voin ilman kapulakieltä kertoa, että Järvenpään hallinnossa on kolme asiaa, jotka eivät toimi siten kuin pitäisi.

Ensimmäinen näistä on uskottavat budjetointiperusteet. Noiden eniten määrärahansa ylittävien palvelualueiden taloussuunnittelijat joko eivät tienneet, mitä palvelut tänä vuonna maksavat, tai heidät pakotettiin tietoisesti alibudjetoimaan. 

Toinen puute on huonossa seurannassa.  Näin iso budjetin ylitys ei tapahdu hetkessä, eikä se tässä tapauksessa johdu jostain yllättävästä tapahtumasta. Hälytyskellojen olisi pitänyt soida viimeistään keväällä.

Kolmas ongelma liittyy budjetin kireyteen ja sen aiheuttamaan joustamattomuuteen. Kaupunginkin pitäisi mielestäni varata jotain reserviin yllätyksiä varten jo budjetointivaiheessa. Jos sellainen reservi olisi ollut, ei lainaamiselle olisi nyt tarvetta ainakaan koko ylityksen osalta.

Talouden suunnittelu ja seuranta ovat ylimmän kaupunginjohdon vastuualuetta. Noista kolmesta ongelmasta kaksi ensimmäistä menee ensisijaisesti virkamiesjohdon kontolle. Mutta kolmas on enemmän kaupunkia johtavien luottamuselimien – kaupunginhallituksen ja -valtuuston – vastuualueella.

Minua hirvittää odottaa ensi vuoden vajeita, ellei Järvenpään taloussuunnittelussa tapahdu nopeaa ryhdistäytymistä alkaen kaupunginjohtaja Kukkosesta, uusista palvelualuejohtajista ja kaupunginhallituksen jäsenistä. Nimittäin ensi vuoden budjetointiperusteet olivat tulopuolen osalta kovin epärealistiset ainakin syyskuun alussa valtuuston lähetekeskustelussa kuulemani perusteella. Ja jos menoja aliarvioidaan tämän vuoden lailla ja budjetti laaditaan kireäksi, on ensi vuoden vaje reilusti kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.

Entisessä työssäni puolustusvoimissa vastaavan yllättävän vajeen aiheuttanut eversti tai prikaatinkenraali olisi saanut niskaansa välittömästi erikoistarkastuksen ja sen tuloksista riippuen joko ankarat nuhteet tai siirron helpompiin hommiin. Siitä tulikin mieleeni yksi pieni säästökohde ensi vuoden budjettiin. Isoja budjetointivirheitä tekevät tai sellaisia huomaamattomat johtajat eivät ansaitse tulospalkkioita.

Toiminnan ja talouden suunnittelu on taitolaji. Jos tuossa lajissa jompikumpi pettää, häviäjänä on tavallinen järvenpääläinen. Kuntavaaleissa Sinulla on nyt lähes seitsemän miljoonaa velkaeurosyytä tarkistaa, keihin kannattaa luottaa seuraavan neljän vuoden päätöksenteossa.

Realismia lähivuosien kuntapolitiikkaan

Lauantai 29.9.2012 klo 0.54 - Mikko Taavitsainen

Kuntien taloudellinen tilanne heikentyy huomattavasti tulevina lähivuosina nykyisen ja edellisen hallituksen kunta- ja yleispolitiikasta johtuen. Kataisen hallitus on jo päättänyt leikata yhteensä 3399 miljoonaa euroa kunnilta vuoden 2015 loppuun mennessä. Järvenpään taloudessa tämä merkitsee joka vuosi 1-2 miljoonan euron tulojen vähenemää.

Lue lisää »