Yhteystiedot

040 727 0935
miktaa(at)gmail.com

Pikakysely

Ei voimassa olevaa kyselyä.

Politiikan avoimuudesta ja vallan kähminnästä

Tiistai 13.11.2012 - Mikko Taavitsainen

Monen mielestä politiikka on likaiselta tuntuvaa kähmintää, salaseuratoimintaa tai pääsääntöisesti julkisuuden takana tehtävää oman edun tavoittelua. Julkisuudessa siitä esitetään vain hyvä osa - hienot tavoitteet - jotka sitten haudataan julkisuuden takana. En kovasti moiti em. kaltaisia arviointeja sillä kokemuksella, joka minulla on politiikan seuraamisesta.

Tällä hetkellä Järvenpään politiikan keskiössä on luottamustehtävien jakaminen tulevalle valtuustokaudelle 2013-2016. Kyse on optimoinnista, saako oma valtuustoryhmä pikkuisen enemmän vaikuttavia paikkoja kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa suhteutettuna sen vaaleissa saamiin valtuustopaikkoihin, vai jääkö vaikutusvalta vähäisemmäksi.

Vanhat valtapuolueet, Kokoomus ja SDP, haluaisivat tietysti säilyttää johtavan asemansa kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa. Ne siis haluaisivat pitää yhteisen enemmistön noissa elimissä. Silloin mikään ei muuttuisi. Kokoomuksen ja SDP:n ongelma on se, että vaalituloksen mukaan noilla kahdella valtuustoryhmällä ei enää ole enemmistöä valtuustossa. Mutta jos valtuusto äänestäisi suoraan suhteellisen vaalitavan mukaisesti, ne saisivat enemmistön kaikkiin luottamuselimiin.

Keskisuuret ja pienemmät ryhmät (JP+, Vihr., PS, Kesk., Vas. ja KD) voivat estää valtuustovähemmistön tavoitteleman luottamusmiestehtävien enemmistön vain liittoutumalla yhteen tekniseksi vaaliliitoksi. Tuo pienempien ryhmien vaalitapahtuman aikainen koalitio toisi niille oikeudenmukaisen suhteellisen osuuden ja enemmistön - siis esimerkiksi kuusi paikkaa 11-paikkaisessa kaupunginhallituksessa - kaikissa luottamuselimissä. Se siis vastaisi vaalitulosta. Mutta kaikki pienryhmät eivät välttämättä hyödy tuosta pienestä paikkojen lisäyksestä. Teknisen vaaliliiton lisäarvon jakaminen aiheuttaa helposti erimielisyyksiä pienten kesken.

Isommille puolueille tämä pienten jako-ongelma antaa mahdollisuuden yrittää hajoittaa niiden kaksinvaltaa uhkaavaa vaaliliittoa. Yhtä tai kahta pienempää valtuustoryhmää yritetään houkutella irti vaaliliitosta lupaamalla houkuttelevia varapuheenjohtajatehtäviä tai jopa ylimääräisiä lautakuntapaikkoja palkkioksi irtaantumisesta PK-vaaliliittojärjestelystä.

En voi sanoa nauttivani em. kaltaisista neuvotteluista. Minun käsitykseni mukaan tavallinen järvenpääläinen ei hyödy niistä mitään. Ja aika ylpeänä voin kertoa, että perussuomalainen valtuustoryhmä ei ole asettanut tavoitteeksi luottamusmiespaikkojen maksimointia. Meidän mielestämme jokaiselle ryhmälle kuuluu se suhteellinen osuus vastuusta, joka sille vaaleissa annettiin. Ehkä siksi meihin ei ole otettu yhteyttä Kokoomuksesta tai SDP:stä. Ehkä meitä pidetään liian puhtaina kähmintään?

Mutta pakkohan noissa neuvotteluissa on olla mukana edes oikeudenmukaisen vastuujaon toteuttamiseksi. Ja jotta sen voi tehdä, on taattava neuvotteluluottamuksellisuus. En siis voi tarkemmin kertoa, kuka kähmii kenenkin kanssa. Mutta lupaan kyllä viimeistään tammikuun ensimmäisen valtuustokokouksen jälkeen, siis kun valinnat on tehty, kertoa miten kähmintä lopulta päättyi. Vanhana tiedustelu-upseerina osaan kuitenkin pitää minulle henkilökohtaisesti kerrotut yksityiskohdat ja neuvottelijoiden henkilöllisyyden vain omana tietonani. Mutta isomman kuvion siis kyllä avaan.

Toivon tämän politiittisen kähmintävaiheen menevän pian ohi. Se ei vastaa sitä ideaa, jonka vuoksi itse lähdin kuntapolitiikkaan mukaan. Olen moninkertaisesti enemmän kiinnostunut kaupungin talousasioista ja toiminnoista. Niistä siis lisää myöhemmin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, avoimuus

Tärkeimpiä luottamustehtäviä jaetaan

Torstai 8.11.2012 - Mikko Taavitsainen

Ensi vuoden tammikuussa aloittava kaupunginvaltuusto valitsee ensimmäisessä kokouksessaan henkilöt lautakuntiin ja muihin luottamustehtäviin. Näistä luottamustehtävistä tärkeimmät ovat tietysti kaupunginhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajien tehtävät. 

Minkälaisia vaatimuksia asettaisit noihin kahteen tehtävään valittaville? Pitäisikö heidän kuulua kahteen suurimpaan valtuustoryhmään? Jos pitäisi, miksi niin? Onko riippumattomuudella kuntatyönantajasta tai laajemminkin työmarkkinapiireistä merkitystä noissa tehtävissä? Minkä painoarvon panet kokemukselle kuntapolitiikasta? Entä paljonko puheenjohtajien pitäisi kyetä antamaan aikaansa luottamustehtävien hoitoon? Muita näkökulmia?

Valtuustoryhmien neuvottelut luottamusmiestehtävien jaosta ovat tiivistymässä. Mielipiteelläsi voi olla merkitystä juuri nyt. Anna palaa!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: luottamustehtävät

Kiitos äänestäjille

Maanantai 29.10.2012 - Mikko Taavitsainen

Vaikka tietysti koetin kampanjoida mahdollisimman hyvin, en voinut kuntavaalien_tulos2.jpg

kuvitella, että peräti 185 järvenpääläistä antaisi äänensä minulle. Vaaleissa ensimmäistä kertaa ehdokkaana oleva ja muutenkin politiikan saralla vasta aloittanut ei yleensä voi odottaa suuria. Siksi olen hämmästynyt vaaleissa saamastani äänimäärästä.

Vaalimenestys tuntui hämmentävältä, ja siihen sisältyi ristiriitaisia tunteita. Tottakai valinta valtuustoon tuntui hyvältä. Mutta toisaalta kovin alhaiseksi jäänyt äänestysprosentti, sen myötä Perussuomalaistenkin kadottamat tuhannet äänestäjät ja vähän alle oman tavoitteen jäänyt valtuustopaikkojen määrä Järvenpäässä panivat miettimään, missä asioissa kampanjoinnissa epäonnistuttiin. Sitä politiikan tutkijat  taitavat tulevina kuukausina selvittää näiden vaalien suurimpana arvoituksena. Jäänpä odottamaan noita analyysejä, mutta epäilen monilta osin epäselväksi jäänyttä tavoiteasettelua keskeisimmäksi syyksi siihen, että lähes puolet äänestäjistä jäi kotiin.

Järvenpäässä toteutui nyt se asia, jota pienemmät puolueet ovat tavoitelleet valtuuston kokoonpanossa. SDP:n ja Kokoomuksen yhteenlaskettu valtuustopaikkojen määrä ei riitä enemmistöön. Tämä voi johtaa siihen, että Järvenpään päätöksenteossa aletaan aidosti keskustella, ja päätöksenteko saadaan muutenkin avoimemmaksi. Mielestäni tämä mahdollisuus on näiden vaalien suurin tulos paikallisesti. Tuon mahdollisuuden hyväksikäyttö edellyttää tietysti sitä, että pienemmistä valtuustoryhmistä mikään ei lähde vanhan sinipuna-akselin pysyväksi apuryhmäksi.

Puolueiden välisessä kisassa kuntavaaleissa oli vain yksi voittaja. Oheinen kuva valtakunnallisesta ääniosuudesta kertoo kaiken. Mutta puolueiden välinen kisatulos on toissijaista järvenpääläisestä näkökulmasta. Järvenpääläinen voittaa vain, jos vaalikauden 2013-2016 päättäjät hoitavat kaupungin taloutta kestävällä tavalla, tekevät muutenkin tosiasioihin perustuvia päätöksiä sekä hakevat aidosta ja avoimesta debatista kaupunkilaisten kaikki näkökulmat mukaan päätösten valmisteluun. Minä yhdessä kolminkertaistuvan Perussuomalaisen valtuustoryhmäni kanssa koetan tuolla tavalla varmistaa järvenpääläisen voiton seuraavien neljän vuoden aikana.

Olen luvannut kertoa tuntemuksistani ja valtuustotyöstäni vaalien välilläkin. Tulen siksi pitämään tämän blogin hengissä koko valtuustokauden. Kirjoittelen myös muualle, mutta ainakin linkit niihin löytyvät täältä. Lupaan myös keskustella kirjoituksiini liittyvissä kommenttiosioissa ja muutenkin. Pidetään yhteyttä!

Vielä kerran kiitokset kaikille meitä Perussuomalaisia äänestäneille!

2 kommenttia . Avainsanat: Kiitos

Ääni Järvenpäässä kaikuu Senaatintorilla

Perjantai 26.10.2012 - Mikko Taavitsainen

Meitä suomalaisia rankaistaan vanhoista äänestyspäätöksistä. Myönnän oman pienen syyllisyyteni niihin. Tein kuitenkin parannuksen jo vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Vaikka nyt on kunnallisvaalit, voit lähettää viestin kansallisen edun uhkaajille äänestämällä perussuomalaista ehdokasta. Jokainen ääni persuille kaikuu Senaatintorilla. Ja se kaiku lopulta taivuttaa myös Kokoomuksen ja SDP:n palaamaan kansallisen edun linjalle.

Alla olevassa videossa on mukavasti kuvattu nykyinen kuormamme. Eiköhän heitetä turha lasti pois. Keskitytään Suomen ja Järvenpään hyvinvointiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen etu

Miksi Järvenpäätä johtavat Kokoomus ja SDP eivät halua kampanjoida kaupungin taloudella

Tiistai 23.10.2012 - Mikko Taavitsainen

Järvenpään nykyinen valtuusto laatii vielä ensi vuoden talousarvion. Nyt euro.jpgvalittava valtuusto joutuu tietysti korjaamaan sitä, mikäli tulot tai menot eivät näyttäisi toteutuvan talousarvion mukaisesti. Minulla on vakava epäilys, että korjauksiin joudutaan. Perustelen epäilystäni seuraavassa lyhyesti.

Kaupunginhallituksen esitys ensi vuoden menoiksi tarjoaa jo heti aluksi reilun kahdeksan miljoonan euron nettovelkaantumista. Noin puolet tuosta velkaantumisesta näyttäisi kohdistuvan investointeihin (kaiketi Lepolan alueen kehittämiseen). Huolestuttavaa on tietysti se, että puolet velkaantumisesta on ns. syömävelkaa, jota ei pitäisi ainakaan taloudellisesti hyvinä aikoina syntyä ollenkaan.

Menopuolella on kyllä huomioitu menojen kasvua kohtuullisesti. Mutta esimerkiksi erikoissairaanhoitoon, jossa tänä vuonna tulee isoin talousarvion ylitys, ei ole varattu juuri ollenkaan kasvua verrattuna tämän vuoden ennakoituun toteumaan. Olisi ihme, jos HUS ei laskuttaisi ensi vuonna tämänvuotista enempää. Yhtä lailla tiukaksi on budjetoitu ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueen menot. Näissä kahdessa on hyvin mahdollisesti 2-4 miljoonan euron miinat, jotka paljastuvat vasta ensi vuoden puolivälissä. Silloin niihin ei enää kyetä reagoimaan hyväksyttävillä säästöillä. Veikkaan siis Järvenpään ensi vuoden menopuolen aiheuttavan 10-12 miljoonan velkaantumisen, vaikka tulopuoli kehittyisi kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti.

Mutta valitettavasti suurin huolenaiheeni liittyy juuri kaupungin tulopuoleen.  Kaupunginhallitus uskoo verotulojen nousevan kolmella prosentilla.  Tuohon kasvulukuun tarvitaan kovaa uskoa ainakin, jos seuraa yleisen talouskehityksen indikaattoreita. Sen verran hurjia lukuja on tällä hetkellä esillä yt-neuvotteluissa, tilauskannoissa ja yleisissä markkinaodotuksissa. Tuotannon supistukset, lomautukset, irtisanomiset ja niistä seuraava verotulojen pieneneminen valitettavasti taitavat koskea myös Järvenpäätä. Työ- ja elinkeinoministeriökin ennusti ensi vuodeksi huonompia aikoja myös Uudellemaalle. Sen mukaan kysyntä heikkenee niin rakentamisessa kuin teollisuudessa, ja palveluissakin kasvu hiipuu olemattomaksi.

Minun arvioni ensi vuoden yleisestä talouskasvusta on joko nolla prosenttia tai pikkuisen sen alle. Tämä käytännössä tarkoittaisi lähes nollakasvua myös kunnallisveron tuotossa. Tästä nollakasvusta syntyy noin 2-4 miljoonan euron vaje tulopuolella verrattuna kaupunginhallituksen optimistisen kasvun arvioon.

Kun summataan menopuolen velkaantuminen (10-12 miljoonaa) ja tulopuolen mahdollinen vaje (2-4 miljoonaa), päästään 12-16 miljoonan alijäämään verrattuna tasapainossa olevaan budjettiin. Se olisi katettava jollain ensi vuoden aikana. Summa on niin iso, että mitkään säästöt eivät riittäisi – sellaisia ei saataisi aikaiseksi, vaikka jo helmikuussa pantaisiin menojen täysjarrutus päälle – jos peruspalveluista kuitenkin haluttaisiin pitää kiinni. Ratkaisua jouduttaisiin hakemaan lisätalousarviosta, joka kasvattaisi Järvenpään nykyistä lainaa lähes kolmasosalla.  Se olisi todella iso nettolainauksen kasvu yhdelle vuodelle varsinkin, kun vain pieni osa siitä kohdistuisi investointeihin.

Ehkä olen pikemmin pessimisti kuin optimisti menojen osalta, mutta tulojen osalta olen jokseenkin varmasti realisti. Varmaa kuitenkin on, että ensi vuonna kaupunki velkaantuu ennätystahtia. Se tarkoittaa sitä, että ensi vuonna valtuustossa käytetään rajusti punakynää menopuolella. Ei tule olemaan uudella valtuustolla helppo vuosi edessä.

Rahoitusvaje ainakin osin ratkeaisi tietysti myös kunnallisveroa korottamalla. Mutta siihen tarvittaisiin noin sentin korotus, siis veroprosentin nosto 20:en. Ei ihme, että Järvenpään johtavat puolueet, Kokoomus ja SDP, eivät ole vaalikampanjoissaan halunneet puhua taloudesta.

Olen aiemmissa blogikirjoituksissani kirjoittanut niistä rakenteellisista ongelmista, joita Järvenpään budjetoinnissa mielestäni on. Ne virheet on korjattava viimeistään vuoden 2014 talousarviossa, tai velkaantuminen/verojen korotukset jatkuvat. Lisäksi jostain on saatava nopeasti miljoonaluokan rakenteellisia säästöjä. Minä haluan turvata lakisääteiset peruspalvelut. Siksi minun säästötähtäimeni osuu ensimmäiseksi kulttuuripalveluihin. Mutta on selvää, että sisäistä toiminnan tehostamista ja säästöjä tarvitaan kaikilla palvelualueilla, jotta kulttuuripalveluja ei tarvitse karsia kohtuuttomasti.

2 kommenttia . Avainsanat: talous, suunnittelu, seuranta

Kuntajytky olisi hyödyllinen Järvenpään päätöksenteolle

Maanantai 22.10.2012 klo 12.36 - Mikko Taavitsainen

Kaikki mielipidekyselyt ennustavat Perussuomalaisille merkittävää vaalitulos_2008.jpgvaalivoittoa kuntavaaleissa. Edes poliittiset kilpailijamme eivät kyseenalaista noita ennusteita. Perussuomalaisista tulee siis monissa kunnissa ryhmä, jolla on mahdollisuus vaikuttaa kuntapolitiikan asioihin. Miten vaalimenestys vaikuttaisi Järvenpään kunnallisessa päätöksenteossa?

Vain muutaman valtuustopaikan menestys ei todennäköisesti vaikuttaisi oleellisesti päätöksenteon nykytilaan. Mutta jo 5-6 uuden valtuustopaikan saaminen todennäköisesti nostaisi Perussuomalaiset kolmanneksi suurimmaksi valtuustoryhmäksi. Tämä tietysti tarjoaisi paikan tärkeässä kaupunginhallituksessa ja kattavan määrän lautakuntapaikkoja. Mutta yhtä tärkeää on se, miltä puolueilta nuo paikat otetaan.

Jos katsotaan viime vaalien tulosta, nähdään valittujen vertailulukujärjestyksestä muutama mielenkiintoinen asia. Viimeisinä valittujen 10 ehdokkaan joukossa on

  • kolme Kokoomuksen valtuutettua,
  • kaksi SDP:n valtuutettua,
  • kaksi Vihreiden valtuutettua,
  • yksi Järvenpää+:n valtuutettu,
  • yksi Keskustan valtuutettu ja
  • yksi Kristillisdemokraatti.

Esimerkiksi kuudella lisäpaikalla Perussuomalaisille (johon pääsisi 14 prosentin kannatuksella) Kokoomus todennäköisesti menettäisi kaksi valtuustopaikkaa. SDP, Keskusta ja Vihreät menettäisivät yhden. Yksi paikka katoaisi lisäksi joko Järvenpää+:lta tai KD:lta. Tuolla tuloksella Kokoomus ja SDP säilyisivät melko tasavahvoina ja edelleen suurimpina ryhminä valtuustossa. Mutta nyt tulee se tärkein asia. Kokoomus ja demarit eivät olisi enää yhdessä enemmistönä valtuustossa. Niiden yhteenlaskettu paikkamäärä jäisi tuolla tuloksella ainakin kahden paikan päähän niukimmasta enemmistöstä.

Tällä pitkään Järvenpäätä hallinneella Kokoomuksen ja SDP:n enemmistöakselin murtumisella olisi iso vaikutus käytännön työhön kaikissa kaupungin päättävissä elimissä. Se pakottaisi molemmat puolueryhmät etsimään yhteistyötä pienemmistäkin ryhmistä. Tämä estäisi myös näiden valtuustoryhmien pienten sisäpiirien väliset sopimukset ja todennäköisesti löyhentäisi myös puoluekuria. Myös Kokoomuksessa ja SDP:ssä olisi ryhdyttävä kuuntelemaan rivivaltuutettujen mielipiteitä.

Sinipunaisen enemmistöakselin murtuminen vähentäisi myös kaupunginjohtajan ja vastuualuejohtajien vaikutusvaltaa, sillä 

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, jytky

Ei sitten tullut turvaneuvostopaikkaa Suomelle

Torstai 18.10.2012 klo 23.40 - Mikko Taavitsainen

Jäätiin viimeiseksi kisassa YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyydestä, turvallisuusneuvosto.jpgvaikka meidän piti voittaa koko kisa. No, kyllähän me tiedämme, että kyse on demarien alulle panemasta projektista, jonka tulos on siis puhdas nolla. Vain kisavalmisteluihin pannut isot kulut jäävät meille. Olen todella pahoillani, että kaikki tämä tapahtuu kokoomuslaisen presidentin ja pääministerin aikana. Niin kävi, kun Kokoomus lähti leikkimään demarien peliä. Arvaapa, minkä puolueen laariin taas sataa?

Tosiasiassa turvallisuusneuvostopaikan haku oli presidentti Halosen iso projekti, jonka taustavoimana oli Erkki Tuomioja niin Vanhasen ykkösen kuin Kataisen hallitusten ulkoministerinä. Projektiin pannuista yli miljardista eurosta huolimatta tuloksena oli viimeinen sija. Kiitos, demarit, nollatuloksesta ja rahojen tuhlauksesta.

Liittyminen Ottawan miinasopimukseen varmasti kuului tähän Halosen kampanjaan. Yksin toimintakykyisten miinojen "korvaaminen" maksaa satoja miljoonia euroja. Valitettavasti kadotetun suorituskyvyn korvaaminen ei onnistu edes noilla rahoilla hankittavilla järjestelmillä. Iso osa armeijan muustakin tulivoimasta on tämän hankkeen alttarilla uhrattu. Somalian ja Libanonin operaatioihin osallistumiset (vajaa sata miljoonaa vuodessa) ovat olleet maksuja jäsenyyskisassa turvallisuusneuvostoon.

Lisäksi hurjasti velkaantuva maamme lappaa vuosittain miljarditolkulla rahaa ulkomaille salonkikelpoisuutensa ylläpitämiseksi. Etelä-Euroopan pankkituet ja mm. kehitysapuvarojen pitäminen korkealla valtion kovasta velkaantumisesta huolimatta (ainakin 200-300 miljoonan edestä) kuuluu tähän pyrkimykseen. Kun kaikki lasketaan yhteen vaikkapa viiden vuoden ajalta, päästäänkin jo selvästi miljardiluokkaan.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SDP

Järvenpään kuntapolitiikkaan tarvitaan tosiasiapohjaista keskustelua

Keskiviikko 17.10.2012 klo 13.05 - Mikko Taavitsainen

Kuntavaalikampanja käy kuumimmillaan. Se näkyy siinä, että luodaan
paasikiven_patsas.jpg

mielikuvia hienoista ja ongelmat ratkaisevista ideoista tai yritetään häivyttää menneen kauden aikana tehdyt virheet häiritsemästä äänestäjän ratkaisua. Järvenpäätä aika suvereenisti johtaneet Kokoomus ja SDP ovat melkoisia mestareita tässä.

Kummankaan puolueen ehdokkaat eivät halua keskustella kaupunkinsa tämän vuoden huomattavasta velkaantumisesta. Asia jopa onnistuttiin siirtämään 15.10. pidetyssä viimeisessä valtuuston kokouksessa kuntavaalien yli, jotta vältettäisiin keskustelu kehnosta budjetoinnista ja lähes seitsemän miljoonan euron uudesta velasta vaalien alla. Ja aivan yhtä vähän halutaan keskustella tulevien vuosien vielä kovempien taloushaasteiden kohtaamisesta, koska silloin jouduttaisiin väistämättä pohtimaan talouden tasapainottamisen keinoja – menoleikkauksia ja verojen korotuksia – jotka tunnetusti eivät kumpikaan ole yleisesti suosittuja toimia. Myös Järvenpään uuden terveyskeskuksen rakennushankkeesta vallitsee hiljaisuus, sillä hanke meni totaalisesti pieleen jo alkuvaiheessa. Luulisi, että hallitsevat puolueet haluaisivat hälventää epäonnistumista valottamalla kuntalaisille edes sitä, miten ja millä aikataululla terveyskeskushankkeen ongelmat ratkaistaan?

Vaalikeskustelu halutaan siirtää asioihin ja aloitteisiin, joista edes niiden esittäjillä ei ole faktapohjaista tietoa. Kuntaliitokset Keski-Uusimaalla ovat juuri tällainen asia. En toki vastusta mahdollisten kuntaliitosselvitysten tekoa, mutta en myöskään pidä järkevänä ja realismiin pohjautuvana niiden intomielistä kannattamista tai vastustamista ilman selkeää tietoa liitosten vaikutuksista palveluihin, talouteen ja paikallisiin kehittämismahdollisuuksiin. Siispä selvitetään ensin faktat ja harkitaan asiaa niihin perustuen. Vielä noita faktoja ei ole.

Järvenpään Kokoomuksen uusin vaali-idea on mm. Tukholman alueella joitakin vuosia sitten käyttöön otettu palvelualoitekokeilu. Tuon idean tarkoituksena on niinikään siirtää keskustelua pois akuuteista ongelmista ja samalla ärsyttää vasemmistopuolueet yksityistämiskeskusteluun. Vasemmistolle ideologinen keskustelu tästä aiheesta tietysti sopii hyvin, koska silloin niidenkään ei tarvitse puhua reaalimaailman oikeista ongelmista. No profiloitumista sekin tietysti on, mutta aloitteen tekijöillä ei ole taustalla ensimmäistäkään alustavaa muistiota palvelualoitteen sopivuudesta Järvenpäähän. Taaskaan en vastusta idean selvittämistä, mutta vasta tosiasioiden pohjalta tätäkin aloitetta on mahdollista arvioida.  Miksi Järvenpään Kokoomus muuten teki aloitteensa vasta nyt?

Lue lisää »

2 kommenttia . Avainsanat: Tosiasia, realismi, kuntapolitiikka, vaalit

Kuntauudistukselle aikalisä ja parempi valmistelu

Maanantai 15.10.2012 klo 12.36 - Mikko Taavitsainen

Kuntaliitos on siihen osallistuville kunnille ja kuntalaisille niin iso askel, että sellaisiin ei pidä mennä ilman perusteellista harkintaa. Jotta harkinta kuntauudistuslogo_netti.jpgvoisi olla perusteellista, on tietysti tiedettävä, miten liitos vaikuttaisi kuntalaisten palveluihin laadullisesti ja määrällisesti, sillä niitä vartenhan kunnat ovat olemassa. Ja tuon palveluarvioinnin pohjaksi on tiedettävä, miten liitos vaikuttaisi yhteen liittymistä harkitsevan kuntakokonaisuuden tuloihin, menoihin ja muihin aineellisiin, aineettomiin ja henkilöresursseihin.

Hallituspuolueet ja niiden kärkenä Kokoomus ja SDP ovat koettaneet herätellä kuntauudistusta isoksi vaaliteemaksi. No, eihän herättelyssä ja keskustelussa tietysti mitään pahaa ole. Mutta varsinaisen kuntaliitosasian analyyttiseksi ja realistiseksi pohtimiseksi meillä ei ole vielä niitä aineksia, joita edellisessä kappaleessa kaipasin. Vai onko jollakulla hallussaan puolueeton ja kattava arvio esimerkiksi Järvenpään, Keravan ja Tuusulan yhdistymisen vaikutuksista?

Toimivaa organisaatiota ei kannata hävittää sellaisen hyväksi, josta ei vielä tiedetä mitään. Järvenpää on toimiva kunta, jossa toki on paljon parannettavaa. Mutta me järvenpääläiset emme ole kuntatalouden ja -palvelujen osalta sellaisessa paniikkitilanteessa, että joutuisimme heti tässä ja nyt heittäytymään tuntemattomaan ratkaisuun.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntauudistus

Hernelientä Järvenpään torilla

Lauantai 13.10.2012 klo 19.27 - Mikko Taavitsainen

Perussuomalaiset ehdokkaat tarjosivat lauantaina 13.10.2012 torilla kulkeville kaupunkilaisille hernelientä. Yli 70 litraa jaettiin annoksina ajoittain pitkäksi jonoksi muodostuneelle kiinnostuneiden joukolle. Liemi hupeni keittimestä alle kahden tunnin. Mutta kerrotaanpa koko tarina lyhyesti.

Alun perin oli tarkoitus keittää ihan aitoa hernekeittoa SA-Int -reseptillä. Mutta kun perussuomalaisaktiivit kävivät hernepankissa, he huomasivat sixpack-hallituksen lähettäneen lähes kaikki herneet etelän maiden pankeille. Vain muutamia kymmeniä herneitä oli jäljellä, jotka persut vaativat keittoaineksikseen. Onneksi muita aineksia oli vielä saatavilla suomalaisista lähteistä, joten soppahommasta ei luovuttu.

Keiton valmistus aloitettiin tietenkin liottamalla tuo vähäinen hernemäärä p1060767.jpgtavanomaista huolellisemmin.  Varsinainen keittäminen alkoi perjantaina 12.10. illalla persujen salaisessa hommaluolassa, josta muut puolueet eivät tiedä. Mutta luotettavalle lukijalle kerrottakoon, että se sijaitsee Kyrölässä. Keittomestarina toimi 1950-luvulla peruskoulutettu  panssarijoukkojen luutnantti Heikki (ehdokasnumero 196, viereisessä kuvassa).  Heikki oli valittu keittomestariksi siksi, että haluttiin varmistaa keiton suomalaisuus. Ongelmana nimittäin oli se, että sixpack-hallituksen jäljiltä keittovälineeksi löytyi vain Ruotsin (nykyisin lakkautetun) armeijan kenttäkeitin m/1966. Vaarana tietysti oli se, että hernekeiton sijasta se olisi valmistanut ärtsoppaa tai jotain sinnepäin.

Usean tunnin keitto-operaatiota taktisesti ja logistisesti tukivat Järvenpään pääpersu  Jaana (ehdokasnumero 194) ja kaupungin nopein persu  Jarmo (ehdokasnumero 197). Operaatiota valvoi Perus-Mikko (ehdokasnumero 195), jolla evp-upseerina on puolustusvoimien lisenssi asiaan. Nopeasti keitto illan aikana tällä joukolla valmistuikin samalla, kun keittoporukka lähes ratkaisi useimmat Kok-SDP -akselin viime vuosikymmeninä aiheuttamat kunnallispoliittiset ongelmat ainakin teoreettisella tasolla.

Lopun järvenpääläiset sitten tietävätkin. Herneliemi jaettiin torilla klo 10-p1060781.jpg12. Liemi oli kyllä maukasta, mutta kieltämättä herne joutui etsimään kaveriaan annoskulhossa. Onneksi Järvenpään Wurstilta peräisin olevat sattumat ja kuntajytkysinappi sakeuttivat lientä sen verran, että se pysyi lusikassa. Ja naapuriteltassa olleiden vihreiden varoittamasta ilmastonlämpenemisestä huolimatta persuliemikulhot höyrysivät torilla. Liemen jakajat (alemmassa kuvassa ongelmia ehkäisevä Anne (185),  Perus-Mikko (195), irokeesi-Mikko (193) ja Iso-Juha (189)  todistivat, että liemeen oli pantu jokainen herne, joka sinne vain oli löydetty. Toisella puolella perussuomalaisten vaaliteltan naapurissa olevalta Vasemmistoliiton teltan suunnalta kuului tätä epäileviä huutoja. Huudot vaimenivat, kun huutelijoille kerrottiin totuus kadonneista herneistä.

Laihaa hernekeittoa ei voi kuin pahoitella, vaikka se teki hyvin kauppansa ja tiettävästi maistui kaikille. Ajat ovat vähän ankeat, mille emme nykyisillä voimasuhteilla voi kovin paljoa. Mutta 17.10. alkaa ennakkoäänestys, jossa niihin voi yrittää muutosta.

Järvenpään Perussuomalaiset kiittävät toriyleisöä kannustuksesta ja hienosta osallistumisesta kuntavaalikampanjaamme. 

2 kommenttia . Avainsanat: hernekeitto, sixpack

Perussuomalaiset, rasismi ja maahanmuutto

Perjantai 12.10.2012 klo 23.58 - Mikko Taavitsainen

Osallistuin menneellä viikolla Seurakuntaopiston järjestämään vaalipaneeliin. Tilaisuus oli hyvin järjestetty ja keskittyi lähinnä kuntapolitiikkaan - kiitokset järjestäjille. Mutta yksi siellä ilmennyt asia sai minut kirjoittamaan tämän blogikirjoituksen. Nimittäin sain vastattavakseni useita kysymyksiä koskien edustamani puolueen suhtautumisesta rasismiin ja maahanmuuttoon. Koetan tehdä kantani ja edustamani Perussuomalaisten Järvenpään paikallisosaston kannan selväksi tiiviisti seuraavassa.

Rasismi

Perussuomalaiset eivät hyväksy rasismia missään muodossa.  Olen tämän kirjoituksen loppuun liittänyt Perussuomalaisen eduskuntaryhmän rasisminvastaisen julkilausuman. Myöskään Järvenpään Perussuomalaiset eivät hyväksy rasismia. Yhdistyksessämme ei ole ollut rasisteja, eikä sellaisia sinne haluta.

Maahanmuutto yleisesti

Perussuomalaisilla ei ole mitään maahanmuuttajia vastaan. Useimmat maahanmuuttajat ovat tulleet Suomeen laillisesti aviopuolisoina (vast.), perheenjäseninä tai työn perässä.

Valitettavasti Suomeen saavutaan myös lakejamme noudattamatta ja ilman perusteita pysyvään oleskelulupaan. Näihin asioihin viranomaiset puuttuvat, mikä heidän tehtävänsä onkin.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perussuoalaiset, maahanmuutto, rasismi

Paniikkisäästöjä ja sixpack-politiikkaa Järvenpäässä

Keskiviikko 10.10.2012 klo 15.35 - Mikko Taavitsainen

Kirjoitin jo aiemmin Järvenpään kaupungin tämän vuoden budjettiylityksestä, joka tulee olemaan lähes seitsemän miljoonaa euroa. En niitä enkä niiden syitä lähde tässä enää toistelemaan kuin siltä osin, että suunnitelmallisesta alibudjetoinnista ja kustannustietämättömyydestä on kyse.

Kaupunginhallitus on syksyn aikana yrittänyt lautakuntien kautta kerätä jonkinlaisia säästöjä kokoon pienentääkseen vajetta. Lokakuun 1. päivänä hallituksen kokous sai aikaan seuraavan päätöksen:

Koska vuosi 2012 alkaa lähestyä loppuaan ja on nähtävissä että nopeita säästöjä ei ole saavutettavissa, on perusteltua hyväksyä lautakuntien esitykset talousarvion muuttamiseksi.

Loppuvuoden menokasvun hillitsemiseksi on kuitenkin syytä tehdä seuraavat toimenpiteet:

- rekrytointeja viivästetään kuukaudella

- sijaisten käytössä noudatetaan äärimmäistä tarvehankintaa

- hankinnoissa tehdään vaan välttämättömät hankinnat noudattaen tarkkaa tarveharkintaa 

Kaupunginhallitus aikoo esittää suuruusluokkaa 150 000 euron säästöjä loppuvuoden aikana. Kyse on käsienpesuyrityksestä, jolla ei ole mitään vaikutusta kaupungin talouteen. Tosiasiassa säästöillä on negatiivinen vaikutus mm. terveydenhuollon jo ylikuormitetun henkilöstön jaksamiseen, kun tarvittavaa henkilöstöä ei rekrytoida. Ja hankintojen viivästyttäminen tarkoittaa niiden siirtämistä ensi vuodelle, jolloin vuoden 2013 vielä tiukemmasta talousarviosta tulee yhä ahtaampi. Siis siirretään ongelmia pian valittavalle uudelle valtuustolle.

Olen aika varma siitä, että Kokoomuksen ja SDP:n kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenet joitakin harvoja rehellisiä lukuun ottamatta eivät nosta näitä asioita esiin nyt vaalien alla. No miksipä nostaisivat? Siinähän paljastuisi koko taloussuunnittelun ja -seurannan surkeus. Mutta tätäkin häpeällisempää on panna kaupungin perustehtävän ytimessä olevat sairaanhoitajat kärsimään kroonisesta työvoimapulasta ja ongelmien siirtäminen seuraavalle talousarviovuodelle.

Reilun sadantuhannen euron vajeen supistamisella ei siis ole mitään todellista merkitystä kokonaisuudessa. Toivottavasti kaupunginvaltuusto kokouksessaan 15.10. hylkää tämän säästöesityksen, joka ei ratkaise ongelmia siellä, missä ne ovat. Ainoa todellinen keino saada aikaan realistista budjetointia, on budjetoida realistisesti, eivätkä nämä paniikkipäätökset siihen enää auta. Ja jos säästöjä halutaan palveluja heikentämättä, on tehtävä todellisia uudistuksia toiminnoissa ja niiden vaatimissa rakenteissa. Niihin tarvitaan aikaa useampi vuosi, ja siksi niiden aloittaminen on tehtävä heti. Missä muuten kuuluu uuden terveystalon rakennustöiden kilkatus?  Onko edessä paljon tätä vuotta rajumpi velkaantuminen ja siitä johtuva kunnallisveron huomattava nousu? Siis sixpack-politiikkaa myös Järvenpään kuntatasolla?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: säästöt

Terveystalo, vastuu ja luottamus

Perjantai 5.10.2012 klo 17.42 - Mikko Taavitsainen

Olen vähän ihmetellyt sitä hiljaisuutta, joka on vallinnut Järvenpään uuden terveystalon rakentamisen kohdalla. En nyt lähde kertaamaan totaalisesti epäonnistuneen tarjouspyyntömenettelyn yksityiskohtia. Mutta sen seurauksiakaan emme ole vielä kuulleet. Tiedämme, että terveystalo ei valmistu vuosiin, ja siksi nykyisiä terveyskeskuksen tiloja Vanhankylänniemessä ja Myllytiellä joudutaan korjaamaan. Noista korjauskustannuksista voi tulla usean miljoonan ylimääräinen lasku järvenpääläisille.

Olisi hyvä, jos kaupunginhallituksen valitsema Kiinteistöosakeyhtiö Järvenpään Terveystalon johto ja hallitus tulisivat rakennushankkeensa osalta esiin ja pian. Nyt nimittäin on pian kunnallisvaalit, joihin liittyen kansalaisilla on kiinnostusta keskeisiä rakennushankkeita kohtaan. Tässä tapauksessa kiinnostusta tietysti moninkertaistaa Terveystalon tärkeys jokaiselle.

Vaaleissa valitaan valtuusto, joka valitsee seuraavan kaupunginhallituksen, joka puolestaan valitsee kaupungin omistaman terveystaloyhtiön hallituksen.  Tuon yhtiön hallituksen nauttimasta luottamuksesta tässä on yhtiön omistajan - siis järvenpääläisten - kannalta kysymys.

Voisivatko yhtiön hallituksen vastuulliset jäsenet Pentti Tuovinen (SDP), Kaarina Wilskman (Kok), Tomi Passi (Kesk), Seija Kareinen (Vihr) ja Mika Gilan (JP) kertoa, miksi heidän valvomansa hanke meni totaalisesti karille, mitä siitä seuraa, ja mitä suunnitelmia yhtiön johdolla on? Luottamus nimittäin horjuu hiljaisuuden keskellä.

6 kommenttia . Avainsanat: terveystalo, vastuu

Seitsemän miljoonaa syytä

Keskiviikko 3.10.2012 klo 17.56 - Mikko Taavitsainen

Keski-Uusimaa -lehti tiesi 3.10.2012 kertoa, että Järvenpään kaupunki ylittää tämän vuoden talousarvion lähes seitsemällä miljoonalla eurolla.

Järvenpään erikoissairaanhoidon kulut ylittyvät tänä vuonna lähes kolmella miljoonalla. Toimeentulotukeen varatut rahat eivät riitä, ja vammaispalveluissa ylitysuhka on 1,7 miljoonaa. Myös toimintaympäristöpalvelut eli entinen tekninen toimi ennusti menonsa väärin, ja ylitysuhka on myös lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin varatuissa rahoissa.

Kaupunginhallitus esittää muutosta talousarvioon. Sen ehdotuksen mukaisesti vaje paikataan uudella lainalla.

Mitäpä muuta kaupunginhallitus ja -valtuusto enää voivat tehdä, kun vuosi on lähes lopuillaan? Juuri mitään korvaavia säästöjä ei ehditä enää tehdä, eikä potilaita voi tietenkään jättää hoitamatta. En siis moiti hallitusta ja valtuustoa siitä, että ne ottavat lisävelkaa, jotta järvenpääläisten palvelut voidaan maksaa. Juuri niin tässä tilanteessa pitää tehdäkin.

Mutta mistähän tämä tilanne alun pitäen johtuu. Itse aika paljon talouden suunnittelu- ja seurantatyötä Pääesikunnassa tehneenä voin ilman kapulakieltä kertoa, että Järvenpään hallinnossa on kolme asiaa, jotka eivät toimi siten kuin pitäisi.

Ensimmäinen näistä on uskottavat budjetointiperusteet. Noiden eniten määrärahansa ylittävien palvelualueiden taloussuunnittelijat joko eivät tienneet, mitä palvelut tänä vuonna maksavat, tai heidät pakotettiin tietoisesti alibudjetoimaan. 

Toinen puute on huonossa seurannassa.  Näin iso budjetin ylitys ei tapahdu hetkessä, eikä se tässä tapauksessa johdu jostain yllättävästä tapahtumasta. Hälytyskellojen olisi pitänyt soida viimeistään keväällä.

Kolmas ongelma liittyy budjetin kireyteen ja sen aiheuttamaan joustamattomuuteen. Kaupunginkin pitäisi mielestäni varata jotain reserviin yllätyksiä varten jo budjetointivaiheessa. Jos sellainen reservi olisi ollut, ei lainaamiselle olisi nyt tarvetta ainakaan koko ylityksen osalta.

Talouden suunnittelu ja seuranta ovat ylimmän kaupunginjohdon vastuualuetta. Noista kolmesta ongelmasta kaksi ensimmäistä menee ensisijaisesti virkamiesjohdon kontolle. Mutta kolmas on enemmän kaupunkia johtavien luottamuselimien – kaupunginhallituksen ja -valtuuston – vastuualueella.

Minua hirvittää odottaa ensi vuoden vajeita, ellei Järvenpään taloussuunnittelussa tapahdu nopeaa ryhdistäytymistä alkaen kaupunginjohtaja Kukkosesta, uusista palvelualuejohtajista ja kaupunginhallituksen jäsenistä. Nimittäin ensi vuoden budjetointiperusteet olivat tulopuolen osalta kovin epärealistiset ainakin syyskuun alussa valtuuston lähetekeskustelussa kuulemani perusteella. Ja jos menoja aliarvioidaan tämän vuoden lailla ja budjetti laaditaan kireäksi, on ensi vuoden vaje reilusti kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.

Entisessä työssäni puolustusvoimissa vastaavan yllättävän vajeen aiheuttanut eversti tai prikaatinkenraali olisi saanut niskaansa välittömästi erikoistarkastuksen ja sen tuloksista riippuen joko ankarat nuhteet tai siirron helpompiin hommiin. Siitä tulikin mieleeni yksi pieni säästökohde ensi vuoden budjettiin. Isoja budjetointivirheitä tekevät tai sellaisia huomaamattomat johtajat eivät ansaitse tulospalkkioita.

Toiminnan ja talouden suunnittelu on taitolaji. Jos tuossa lajissa jompikumpi pettää, häviäjänä on tavallinen järvenpääläinen. Kuntavaaleissa Sinulla on nyt lähes seitsemän miljoonaa velkaeurosyytä tarkistaa, keihin kannattaa luottaa seuraavan neljän vuoden päätöksenteossa.

4 kommenttia . Avainsanat: talous, suunnittelu, seuranta

MLL fiksulla asialla oikeaan aikaan

Tiistai 2.10.2012 klo 13.01 - Mikko Taavitsainen

Kuntavaalien kampanjat antavat muillekin kuin vain ehdokkaille ja puolueille lasten_ja_nuorten_valtuutettu.gifmahdollisuuden tuoda ajamiaan asioita esiin. Tämä ajankohta on takuuvarmasti tehokas, sillä ainakin ehdokkaat ja myös äänestäjät seuraavat herkällä korvalla asioita.

Mielestäni Mannerheimin Lastensuojeluliitto yrittää vaikuttaa fiksusti ja hyvien asioiden puolesta pyytäessään ehdokkaita allekirjoittamaan "Lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun". Sain vetoomuksen MLL:n kautta, mutta sen takana on useita muitakin lasten ja nuorten hyvinvointia edistävää järjestöä.

Tuossa huoneentaulussa on esitetty aika kattavasti niitä asioita, joita perheiden, lapsen muun lähipiirin, harrastustoiminnan rinkien ja koulujen täytyisi muistaa jokapäiväisessä arjessa, jotta jokaisella lapsistamme olisi mahdollisuus hyvään päivään.

Olen allekirjoittanut tuon huoneentaulun, joka avautuu uuteen ikkunaan klikkaamalla ylempänä olevaa kuvaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mannerheimin Lastensuojeluliitto, vaikuttaminen, vaalit

Realismia lähivuosien kuntapolitiikkaan

Lauantai 29.9.2012 klo 0.54 - Mikko Taavitsainen

Kuntien taloudellinen tilanne heikentyy huomattavasti tulevina lähivuosina nykyisen ja edellisen hallituksen kunta- ja yleispolitiikasta johtuen. Kataisen hallitus on jo päättänyt leikata yhteensä 3399 miljoonaa euroa kunnilta vuoden 2015 loppuun mennessä. Järvenpään taloudessa tämä merkitsee joka vuosi 1-2 miljoonan euron tulojen vähenemää.

kuntien_valtionosuudet.jpg

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talous

Vaalikoneisiin vastattu

Keskiviikko 26.9.2012 klo 22.51 - Mikko Taavitsainen

Olen vastannut Keski-Uusimaan, YLEn, MTV3:n, Hesarin ja Terveydenhuollon (Sairaanhoitajaliitto) vaalikoneiden kysymyksiin.

Kysymyksiä oli yhteensä melkoisesti. Monet niistä olivat sellaisia, joihin oli vaikea vastata ollenkaan vastausvaihtoehtojen mukaisesti. Tarkoitan sitä, että mielestäni hyvää vaihtoehtoa ei ollut valittavana. Mutta yritin kuitenkin hakea lähimmän siedettävän vastauksen ja sitten perustella sen. 

On pakko myöntää, että osa kysymyksistä oli vaikeita. Kaikkein vaikeimmat kysymykset liittyivät kriisitilanteessa olevan kuntatalouden valintatilanteisiin. Esimerkiksi jos on pakko leikata resursseja, leikkaatko vanhuksilta vai lapsilta? Se olisi vaikean päätöksen paikka.

Onneksi emme käsitykseni mukaan ole ainakaan vielä noin hankalissa valinnoissa Järvenpään kuntataloudessa. Eikä ennakoivalla ja viisaalla politiikalla sellaisiin tilanteisiin joudutakaan. Järvenpään peruspalveluista ei pidä leikata miltään osin. Ensin on kaivettava säästöt niistä palveluista, jotka eivät ole kunnallisten peruspalvelujen ytimessä. Ja tarvittaessa vaihdetaan virkamiesjohtoa, jos toiminnan ja talouden suunnittelu ja valvonta ei suju. Viimeisenä keinona on tietysti verojen korotus.

Vastaapa vaalikoneiden väittämiin, kun ne avautuvat lokakuun alussa. Tarkista samalla, mitä minä kokeneena toiminnan ja talouden suunnittelijana olen vastannut. Laitan vaalikoneiden linkit näkyviin sivun oikeassa laidassa näkyvään Uutisia-osioon, kunhan koneet avautuvat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vaalikone

Järvenpään Perussuomalaisten ehdokaspakka on valmis

Maanantai 24.9.2012 klo 18.12 - Mikko Taavitsainen

Järvenpään Perussuomalaisten ehdokkaaksi kuntavaaleihin oli nyt
enemmän halukkaita kuin koskaan. Vuoden 2008 kuntavaaleissa ehdokkaita oli kahdeksan, joista kaksi pääsi valtuustoon. Nyt ehdokkaita on 21. Kuinka moni pääsee, on äänestäjien ratkaistavissa, enkä sitä lähde arvailemaan ennen kuin aivan äänestyspäivän, 28.10., alla. Mutta meillä on hyvä lista, josta äänestäjillä on varaa valita.

esitekuvana2.jpg

JärPS:n ehdokkaiden joukosta puuttuvat täysin ns. hyväveliverkoston jäsenet ja muutkin sidokset kulissien takaisiin kytkykauppoihin. Eikä listalla ei ole ainuttakaan puolueloikkaria eikä edes aiemmin muihin puolueisiin kuulunutta. Joukosta puuttuvat myös ääriliikkeitä kannattavat, vaikka tällaista mainetta perussuomalaisten päälle poliittiset kilpailijamme ovat paniikissaan koettaneet panna.

Lue lisää »

1 kommentti . Avainsanat: Ehdokkaat, Jytky

« Uudemmat kirjoitukset