Yhteystiedot

040 727 0935
miktaa(at)gmail.com

Pikakysely

Ei voimassa olevaa kyselyä.

Vaaleista ja vaaliliitoista

Keskiviikko 1.9.2021 klo 20.02

Ensin pahoitteluni siitä, että olen aika laiskasti kirjoitellut blogiini. Yritän ryhdistäytyä nyt, kun kuitenkin lopulta Perussuomalaisten ehdokaslista ”täyttöehdokkaaksi” suostuin, sain riittävästi äänestäjien luottamusta, ja oma ryhmänikin minut on kaupunginhallitukseen työntänyt.


Ensimmäiseksi haluan tietysti kiittää äänestäjiäni alkukesän kuntavaaleissa. Toivon tapaavani teistä mahdollisimman monia lauantaina 4.9.2021 Järvenpään torilla, missä PS:n paikallisyhdistys järjestää kiitoskahvit kaikkien ehdokkaidemme äänestäjille ja meistä muutenkin kiinnostuneille. Olen tuolloin paikalla klo 9–11.

 

Nyt otsikon aiheeseen. Kaupungin keskusvaalilautakunnan vahvistama vaalitulos kertoo suoraan, ketkä tulivat valituksi valtuutetuiksi ja heidän varahenkilöikseen. Nykyisen kuntalain mukaan valtuutetut valitsevat kunnanhallituksen, lautakunnat ja muutamat muutkin luottamuselimet. Näin tapahtui Järvenpäässäkin uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa 9.8.2021. Päätökset olivat yksimielisiä, mutta pian päätösten jälkeen muutamat valtuutetut ja useat muut valtuuston ulkopuoliset heittivät epäilyksen varjon tuon yksimielisyyden päälle.

 

Valtuuston valinnat eri luottamuselimiin toteutetaan viimekädessä vaalina, ellei valtuustoryhmien välille ole syntynyt yksimielisyyttä valinnoista. Tuolle vaalille on suhteellisuutta korostava matemaattinen kaava, joten jokainen valtuustoryhmä voi etukäteen laskea menestyksensä vaalimenettelyssä. d’Hondtin kaava voi kuitenkin johtaa merkittäviin muutoksiin riippuen valintoja tukevien valtuutettujen määristä. Esimerkiksi Järvenpään tapauksessa 11-jäseniseen kaupunginhallitukseen saa 30 valtuutetun tukiessa seitsemän jäsentä mutta 29 valtuutetun tuella vain kuusi. Sama koskee tietysti kaikkia 11-jäsenisiä lautakuntia. Siis yhden valtuutetun tuen muutos voi vaikuttaa d’Hondtin kaavan rajapinnassa kohtalaisesti luottamuselinten kokoonpanoihin. Noin ison tuen – siis 29–30 valtuutetun - saaminen kuitenkin vaatii teknisiä vaaliliittoja valtuustoryhmien kesken. Suurin yksittäinen valtuustoryhmä meillä on 11-jäseninen.

 

Noita valtuustoryhmiä isompia teknisiä vaaliliittoja on kuntalain mukaan mahdollista muodostaa. Useimmiten niitä muodostetaan luottamuspaikkaneuvottelujen helpottamiseksi ja keskeisimpien puheenjohtajatehtävien varmistamiseksi omalle ryhmälle. Niin kävi nytkin kesän kuntavaalien jälkeen. Ilmeisesti (siis en tiedä varmasti) kokoomus lähti demarien kanssa kokoamaan jo vaaliyönä enemmistöä edustavaa vaaliliittoa, jonka tarkoituksena oli varmistaa molemmille tärkeimmät puheenjohtajuudet (kaupunginhallituksessa ja valtuustossa) sekä kolme paikkaa ja samalla enemmistö kaikissa 11-jäsenisissä luottamuselimissä – siis kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa. Tämä enemmistö (>50%) oli erittäin hyvä tavoite demarien ja kokoomuksen yhteenlasketulla 41,6 prosentin kuntavaalien ääniosuudella, jos se olisi onnistunut.

 

Olin oman PS-paikallisyhdistykseni toimeksiannosta yhteydessä kaikkiin valtuustoryhmiin (pl. kristillisdemokraatit ja vasemmistoliitto) vaalien jälkeisenä maanantaina ja tiistaina yrittäen viestiä seuraavaa oman 10-jäseniseksi kasvaneen valtuustoryhmäni puolesta: Hyväksymme vaalituloksen ja d’Hondtin mukaisen tuloksen (ilman vaaliliittoja) luottamuspaikkaneuvotteluissa. Tämä tarkoitti mm., ettemme haasta vaaliliittokikkailulla tai muilla tempuilla suurimmiksi tulleiden demarien ja kokoomuksen mahdollisuutta saada kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajuuksia. Tietysti kerroin PS:n valtuustoryhmän haluavan vaalituloksen mukaisen osuuden muista luottamustehtävistä.

 

Mistään ryhmästä ei minulle kerrottu vaaliliittokaavailuista tuolloin sitä kysyessäni. Mutta sitten luottamuspaikkajakoa tekevien neuvottelijoiden ensimmäisessä neuvottelussa vaalien jälkeisenä torstaina selvisi, että demarit, kokoomus, vihreät ja kristillisdemokraatit olivat muodostaneet teknisen vaaliliiton – Ryhmä 30:n (R30) – jolla oli ratkaiseva enemmistö. Tuo torstain neuvottelutuokio ei tainnut olla kuin 10 minuutin mittainen muiden valtuustoryhmien (PS, Plus, Kesk. ja Vas.) todetessa, että ehkä on mietittävä oman pienemmän vaaliliiton muodostamista. Se – alun perin vaaliliitto 21 – sitten perustettiinkin nopeasti, sillä asiaa oli pohjustettu. Enemmistövaaliliiton perustaminen ei tullut meille yllätyksenä.

 

Tässä neuvottelutaktisesti pakotetussa pienemmässä vaaliliitossa oli kuitenkin alusta lähtien hyvä yhteishenki ja pyrkimys todellisen vaalituloksen mukaiseen jakoon lautakuntapaikkojen, puheenjohtajuuksien ym. jaossa. Tässä mielessä vaaliliittojen välisiä neuvotteluja halusimme aloittaa. Valitettavasti näin ei tapahtunut, sillä saimme jokseenkin yksiniittisen ilmoituksen enemmistön – siis Ryhmä 30 – tekemästä paikkajaosta. Neuvottelut tyssäsivät tähän, ja molemmat vaaliliitot koettivat horjuttaa toisiaan saadakseen etua d’Hondtin laskusäännöistä kosiskelemalla yksittäisiä valtuutettuja tai kokonaisia ryhmiä puolelleen kesä- ja heinäkuun aikana.

 

Menemättä luottamuksellisiin keskusteluihin tarkemmin nuo kosiskelut epäonnistuivat. Mutta sitten yksi valtuutettu, Peter Hagman (Pienen ihmisen asialla -ryhmä), teki aivan oman ratkaisunsa turhautuneena Demarien sisäiseen ja R30:n paikkajakomenettelyyn. Hagman päätti julkisuudessakin perustellen irtautua Demareista ja R30:sta, jolloin muodostuivat R29 ja Vaaliliitto 22. Tämä keikautti vaalimatematiikkaa siten, että nyt Vaaliliitto 22 saikin neljän jäsenen sijasta viisi kaikkiin 11-jäsenisiin luottamuselimiin. On kuitenkin korostettava, että em. kosiskelu alkuperäisen Vaaliliitto 21:n osalta ei kohdistunut Hagmaniin, vaan hän teki ratkaisunsa itsenäisesti.

 

Vaikka vaaliliittojen kesken saavutettiin melko pian sopu periaatteista luottamuspaikkojen jäsenyyksistä, lopullista sopua esti puute lautakuntapuheenjohtajuuksien reilusta jaosta. Tiedän kyllä, että enemmistö (R29) olisi voinuti vaalimenettelyllä viedä kaikki puheenjohtajuudet. Mutta meillä Järvenpäässä nämäkin tehtävät on kyetty jakamaan suhteellisemmin ainakin vuodesta 2013 lähtien. Tämän tietävät hyvin myös R29:n muodostaneet kokoomus ja demarit. Tästä me halusimme Vaaliliitto 22:ssa pitää kiinni nytkin. Ja siksi yksimielisen neuvottelutuloksen saamiseen lopulta tarvittiin koko kesä ensimmäiseen valtuuston kokoontumispäivään asti. Ilman viimeisen päivän sopua meillä ei olisi vieläkään (tätä kirjoitettaessa 1.9.2021) uutta kaupunginhallitusta ja lautakuntia. Hyvä, että umpikuja vältettiin ja edes osittain tuosta suhteellisuusperiaatteesta kyettiin pitämään kiinni.

 

Sopuun päästiin 9.8.2021 mennessä ja hyvä niin. Ikävä maku kuitenkin jäi turhan pitkistä neuvotteluista. En niistä syytä ollenkaan demarien Jarno Hautamäkeä, joka toimi meidän suuntaamme R29:n pääneuvottelijana. Syyt ovat siis käsitykseni mukaan muualla. Ryhmien väliset neuvottelut nyt – kuten yleensäkin - ovat luottamuksellisia, joten minulla ei ole syytä avautua tätä enempää.

 

Vaaliliittojen välinen pitkien neuvottelujen lopputulos ja sopimus on julkinen, ja sitä saa kuka tahansa arvioida omasta näkökulmastaan. Pidän itse oman vaaliliittomme tulosta riittävän hyvänä ja siksi puolsin yksimielistä luottamuspaikkajakoa. Meillä Vaaliliitto 22:ssa kaikki voittivat – pienimmät ryhmät suhteellisesti eniten – todellista vaalitulosta kuitenkaan järkyttämättä.

 

Toimin oman PS-ryhmäni ja myös Vaaliliitto 22:n muiden ryhmien puolesta vaaliliiton pääneuvottelijana. Otin tehtävän vastaan nöyrästi ja uskoen ryhmien luottamukseen. En pettynyt. Annan isot kiitokset paitsi oman ryhmäni kaikille jäsenille myös Plussan, Keskustan ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmille sekä Peter Hagmanille, jotka kaikki kykenivät sulkemaan korvansa seireenien laululta.

 

Kaiken Järvenpään luottamuspaikkojen jakoprosesseissa viimeisten kolmen kuntavaalin jälkeen kokeneena haluaisin isoa muutosta. Toisin kuin meillä monissa kunnissa sama homma hoidetaan viikossa tai kahdessa. Niissä on sovittu periaatteista, jotka takaavat vaalituloksen toteutumisen ilman vaaliliittoja tai muita temppuja. Tällaiseen on siis malleja ja sellaisesta meidänkin pitäisi sopia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Järvenpää kuntavaalit vaaliliitot

Kuntajytky olisi hyödyllinen Järvenpään päätöksenteolle

Maanantai 22.10.2012 klo 12.36 - Mikko Taavitsainen

Kaikki mielipidekyselyt ennustavat Perussuomalaisille merkittävää vaalitulos_2008.jpgvaalivoittoa kuntavaaleissa. Edes poliittiset kilpailijamme eivät kyseenalaista noita ennusteita. Perussuomalaisista tulee siis monissa kunnissa ryhmä, jolla on mahdollisuus vaikuttaa kuntapolitiikan asioihin. Miten vaalimenestys vaikuttaisi Järvenpään kunnallisessa päätöksenteossa?

Vain muutaman valtuustopaikan menestys ei todennäköisesti vaikuttaisi oleellisesti päätöksenteon nykytilaan. Mutta jo 5-6 uuden valtuustopaikan saaminen todennäköisesti nostaisi Perussuomalaiset kolmanneksi suurimmaksi valtuustoryhmäksi. Tämä tietysti tarjoaisi paikan tärkeässä kaupunginhallituksessa ja kattavan määrän lautakuntapaikkoja. Mutta yhtä tärkeää on se, miltä puolueilta nuo paikat otetaan.

Jos katsotaan viime vaalien tulosta, nähdään valittujen vertailulukujärjestyksestä muutama mielenkiintoinen asia. Viimeisinä valittujen 10 ehdokkaan joukossa on

  • kolme Kokoomuksen valtuutettua,
  • kaksi SDP:n valtuutettua,
  • kaksi Vihreiden valtuutettua,
  • yksi Järvenpää+:n valtuutettu,
  • yksi Keskustan valtuutettu ja
  • yksi Kristillisdemokraatti.

Esimerkiksi kuudella lisäpaikalla Perussuomalaisille (johon pääsisi 14 prosentin kannatuksella) Kokoomus todennäköisesti menettäisi kaksi valtuustopaikkaa. SDP, Keskusta ja Vihreät menettäisivät yhden. Yksi paikka katoaisi lisäksi joko Järvenpää+:lta tai KD:lta. Tuolla tuloksella Kokoomus ja SDP säilyisivät melko tasavahvoina ja edelleen suurimpina ryhminä valtuustossa. Mutta nyt tulee se tärkein asia. Kokoomus ja demarit eivät olisi enää yhdessä enemmistönä valtuustossa. Niiden yhteenlaskettu paikkamäärä jäisi tuolla tuloksella ainakin kahden paikan päähän niukimmasta enemmistöstä.

Tällä pitkään Järvenpäätä hallinneella Kokoomuksen ja SDP:n enemmistöakselin murtumisella olisi iso vaikutus käytännön työhön kaikissa kaupungin päättävissä elimissä. Se pakottaisi molemmat puolueryhmät etsimään yhteistyötä pienemmistäkin ryhmistä. Tämä estäisi myös näiden valtuustoryhmien pienten sisäpiirien väliset sopimukset ja todennäköisesti löyhentäisi myös puoluekuria. Myös Kokoomuksessa ja SDP:ssä olisi ryhdyttävä kuuntelemaan rivivaltuutettujen mielipiteitä.

Sinipunaisen enemmistöakselin murtuminen vähentäisi myös kaupunginjohtajan ja vastuualuejohtajien vaikutusvaltaa, sillä 

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, jytky

Järvenpään kuntapolitiikkaan tarvitaan tosiasiapohjaista keskustelua

Keskiviikko 17.10.2012 klo 13.05 - Mikko Taavitsainen

Kuntavaalikampanja käy kuumimmillaan. Se näkyy siinä, että luodaan
paasikiven_patsas.jpg

mielikuvia hienoista ja ongelmat ratkaisevista ideoista tai yritetään häivyttää menneen kauden aikana tehdyt virheet häiritsemästä äänestäjän ratkaisua. Järvenpäätä aika suvereenisti johtaneet Kokoomus ja SDP ovat melkoisia mestareita tässä.

Kummankaan puolueen ehdokkaat eivät halua keskustella kaupunkinsa tämän vuoden huomattavasta velkaantumisesta. Asia jopa onnistuttiin siirtämään 15.10. pidetyssä viimeisessä valtuuston kokouksessa kuntavaalien yli, jotta vältettäisiin keskustelu kehnosta budjetoinnista ja lähes seitsemän miljoonan euron uudesta velasta vaalien alla. Ja aivan yhtä vähän halutaan keskustella tulevien vuosien vielä kovempien taloushaasteiden kohtaamisesta, koska silloin jouduttaisiin väistämättä pohtimaan talouden tasapainottamisen keinoja – menoleikkauksia ja verojen korotuksia – jotka tunnetusti eivät kumpikaan ole yleisesti suosittuja toimia. Myös Järvenpään uuden terveyskeskuksen rakennushankkeesta vallitsee hiljaisuus, sillä hanke meni totaalisesti pieleen jo alkuvaiheessa. Luulisi, että hallitsevat puolueet haluaisivat hälventää epäonnistumista valottamalla kuntalaisille edes sitä, miten ja millä aikataululla terveyskeskushankkeen ongelmat ratkaistaan?

Vaalikeskustelu halutaan siirtää asioihin ja aloitteisiin, joista edes niiden esittäjillä ei ole faktapohjaista tietoa. Kuntaliitokset Keski-Uusimaalla ovat juuri tällainen asia. En toki vastusta mahdollisten kuntaliitosselvitysten tekoa, mutta en myöskään pidä järkevänä ja realismiin pohjautuvana niiden intomielistä kannattamista tai vastustamista ilman selkeää tietoa liitosten vaikutuksista palveluihin, talouteen ja paikallisiin kehittämismahdollisuuksiin. Siispä selvitetään ensin faktat ja harkitaan asiaa niihin perustuen. Vielä noita faktoja ei ole.

Järvenpään Kokoomuksen uusin vaali-idea on mm. Tukholman alueella joitakin vuosia sitten käyttöön otettu palvelualoitekokeilu. Tuon idean tarkoituksena on niinikään siirtää keskustelua pois akuuteista ongelmista ja samalla ärsyttää vasemmistopuolueet yksityistämiskeskusteluun. Vasemmistolle ideologinen keskustelu tästä aiheesta tietysti sopii hyvin, koska silloin niidenkään ei tarvitse puhua reaalimaailman oikeista ongelmista. No profiloitumista sekin tietysti on, mutta aloitteen tekijöillä ei ole taustalla ensimmäistäkään alustavaa muistiota palvelualoitteen sopivuudesta Järvenpäähän. Taaskaan en vastusta idean selvittämistä, mutta vasta tosiasioiden pohjalta tätäkin aloitetta on mahdollista arvioida.  Miksi Järvenpään Kokoomus muuten teki aloitteensa vasta nyt?

Lue lisää »

2 kommenttia . Avainsanat: Tosiasia, realismi, kuntapolitiikka, vaalit

MLL fiksulla asialla oikeaan aikaan

Tiistai 2.10.2012 klo 13.01 - Mikko Taavitsainen

Kuntavaalien kampanjat antavat muillekin kuin vain ehdokkaille ja puolueille lasten_ja_nuorten_valtuutettu.gifmahdollisuuden tuoda ajamiaan asioita esiin. Tämä ajankohta on takuuvarmasti tehokas, sillä ainakin ehdokkaat ja myös äänestäjät seuraavat herkällä korvalla asioita.

Mielestäni Mannerheimin Lastensuojeluliitto yrittää vaikuttaa fiksusti ja hyvien asioiden puolesta pyytäessään ehdokkaita allekirjoittamaan "Lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun". Sain vetoomuksen MLL:n kautta, mutta sen takana on useita muitakin lasten ja nuorten hyvinvointia edistävää järjestöä.

Tuossa huoneentaulussa on esitetty aika kattavasti niitä asioita, joita perheiden, lapsen muun lähipiirin, harrastustoiminnan rinkien ja koulujen täytyisi muistaa jokapäiväisessä arjessa, jotta jokaisella lapsistamme olisi mahdollisuus hyvään päivään.

Olen allekirjoittanut tuon huoneentaulun, joka avautuu uuteen ikkunaan klikkaamalla ylempänä olevaa kuvaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mannerheimin Lastensuojeluliitto, vaikuttaminen, vaalit