Miksi Järvenpäätä johtavat Kokoomus ja SDP eivät halua kampanjoida kaupungin taloudella

Tiistai 23.10.2012 - Mikko Taavitsainen

Järvenpään nykyinen valtuusto laatii vielä ensi vuoden talousarvion. Nyt valittava valtuusto joutuu tietysti korjaamaan sitä, mikäli tulot tai menot eivät näyttäisi toteutuvan talousarvion mukaisesti. Minulla on vakava epäilys, että korjauksiin joudutaan. Perustelen epäilystäni seuraavassa lyhyesti.

Kaupunginhallituksen esitys ensi vuoden menoiksi tarjoaa jo heti aluksi reilun kahdeksan miljoonan euron nettovelkaantumista. Noin puolet tuosta velkaantumisesta näyttäisi kohdistuvan investointeihin (kaiketi Lepolan alueen kehittämiseen). Huolestuttavaa on tietysti se, että puolet velkaantumisesta on ns. syömävelkaa, jota ei pitäisi ainakaan taloudellisesti hyvinä aikoina syntyä ollenkaan.

Menopuolella on kyllä huomioitu menojen kasvua kohtuullisesti. Mutta esimerkiksi erikoissairaanhoitoon, jossa tänä vuonna tulee isoin talousarvion ylitys, ei ole varattu juuri ollenkaan kasvua verrattuna tämän vuoden ennakoituun toteumaan. Olisi ihme, jos HUS ei laskuttaisi ensi vuonna tämänvuotista enempää. Yhtä lailla tiukaksi on budjetoitu ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueen menot. Näissä kahdessa on hyvin mahdollisesti 2-4 miljoonan euron miinat, jotka paljastuvat vasta ensi vuoden puolivälissä. Silloin niihin ei enää kyetä reagoimaan hyväksyttävillä säästöillä. Veikkaan siis Järvenpään ensi vuoden menopuolen aiheuttavan 10-12 miljoonan velkaantumisen, vaikka tulopuoli kehittyisi kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti.

Mutta valitettavasti suurin huolenaiheeni liittyy juuri kaupungin tulopuoleen.  Kaupunginhallitus uskoo verotulojen nousevan kolmella prosentilla.  Tuohon kasvulukuun tarvitaan kovaa uskoa ainakin, jos seuraa yleisen talouskehityksen indikaattoreita. Sen verran hurjia lukuja on tällä hetkellä esillä yt-neuvotteluissa, tilauskannoissa ja yleisissä markkinaodotuksissa. Tuotannon supistukset, lomautukset, irtisanomiset ja niistä seuraava verotulojen pieneneminen valitettavasti taitavat koskea myös Järvenpäätä. Työ- ja elinkeinoministeriökin ennusti ensi vuodeksi huonompia aikoja myös Uudellemaalle. Sen mukaan kysyntä heikkenee niin rakentamisessa kuin teollisuudessa, ja palveluissakin kasvu hiipuu olemattomaksi.

Minun arvioni ensi vuoden yleisestä talouskasvusta on joko nolla prosenttia tai pikkuisen sen alle. Tämä käytännössä tarkoittaisi lähes nollakasvua myös kunnallisveron tuotossa. Tästä nollakasvusta syntyy noin 2-4 miljoonan euron vaje tulopuolella verrattuna kaupunginhallituksen optimistisen kasvun arvioon.

Kun summataan menopuolen velkaantuminen (10-12 miljoonaa) ja tulopuolen mahdollinen vaje (2-4 miljoonaa), päästään 12-16 miljoonan alijäämään verrattuna tasapainossa olevaan budjettiin. Se olisi katettava jollain ensi vuoden aikana. Summa on niin iso, että mitkään säästöt eivät riittäisi – sellaisia ei saataisi aikaiseksi, vaikka jo helmikuussa pantaisiin menojen täysjarrutus päälle – jos peruspalveluista kuitenkin haluttaisiin pitää kiinni. Ratkaisua jouduttaisiin hakemaan lisätalousarviosta, joka kasvattaisi Järvenpään nykyistä lainaa lähes kolmasosalla.  Se olisi todella iso nettolainauksen kasvu yhdelle vuodelle varsinkin, kun vain pieni osa siitä kohdistuisi investointeihin.

Ehkä olen pikemmin pessimisti kuin optimisti menojen osalta, mutta tulojen osalta olen jokseenkin varmasti realisti. Varmaa kuitenkin on, että ensi vuonna kaupunki velkaantuu ennätystahtia. Se tarkoittaa sitä, että ensi vuonna valtuustossa käytetään rajusti punakynää menopuolella. Ei tule olemaan uudella valtuustolla helppo vuosi edessä.

Rahoitusvaje ainakin osin ratkeaisi tietysti myös kunnallisveroa korottamalla. Mutta siihen tarvittaisiin noin sentin korotus, siis veroprosentin nosto 20:en. Ei ihme, että Järvenpään johtavat puolueet, Kokoomus ja SDP, eivät ole vaalikampanjoissaan halunneet puhua taloudesta.

Olen aiemmissa blogikirjoituksissani kirjoittanut niistä rakenteellisista ongelmista, joita Järvenpään budjetoinnissa mielestäni on. Ne virheet on korjattava viimeistään vuoden 2014 talousarviossa, tai velkaantuminen/verojen korotukset jatkuvat. Lisäksi jostain on saatava nopeasti miljoonaluokan rakenteellisia säästöjä. Minä haluan turvata lakisääteiset peruspalvelut. Siksi minun säästötähtäimeni osuu ensimmäiseksi kulttuuripalveluihin. Mutta on selvää, että sisäistä toiminnan tehostamista ja säästöjä tarvitaan kaikilla palvelualueilla, jotta kulttuuripalveluja ei tarvitse karsia kohtuuttomasti.

Seitsemän miljoonaa syytä

Keskiviikko 3.10.2012 klo 17.56 - Mikko Taavitsainen

Keski-Uusimaa -lehti tiesi 3.10.2012 kertoa, että Järvenpään kaupunki ylittää tämän vuoden talousarvion lähes seitsemällä miljoonalla eurolla.

Järvenpään erikoissairaanhoidon kulut ylittyvät tänä vuonna lähes kolmella miljoonalla. Toimeentulotukeen varatut rahat eivät riitä, ja vammaispalveluissa ylitysuhka on 1,7 miljoonaa. Myös toimintaympäristöpalvelut eli entinen tekninen toimi ennusti menonsa väärin, ja ylitysuhka on myös lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin varatuissa rahoissa.

Kaupunginhallitus esittää muutosta talousarvioon. Sen ehdotuksen mukaisesti vaje paikataan uudella lainalla.

Mitäpä muuta kaupunginhallitus ja -valtuusto enää voivat tehdä, kun vuosi on lähes lopuillaan? Juuri mitään korvaavia säästöjä ei ehditä enää tehdä, eikä potilaita voi tietenkään jättää hoitamatta. En siis moiti hallitusta ja valtuustoa siitä, että ne ottavat lisävelkaa, jotta järvenpääläisten palvelut voidaan maksaa. Juuri niin tässä tilanteessa pitää tehdäkin.

Mutta mistähän tämä tilanne alun pitäen johtuu. Itse aika paljon talouden suunnittelu- ja seurantatyötä Pääesikunnassa tehneenä voin ilman kapulakieltä kertoa, että Järvenpään hallinnossa on kolme asiaa, jotka eivät toimi siten kuin pitäisi.

Ensimmäinen näistä on uskottavat budjetointiperusteet. Noiden eniten määrärahansa ylittävien palvelualueiden taloussuunnittelijat joko eivät tienneet, mitä palvelut tänä vuonna maksavat, tai heidät pakotettiin tietoisesti alibudjetoimaan. 

Toinen puute on huonossa seurannassa.  Näin iso budjetin ylitys ei tapahdu hetkessä, eikä se tässä tapauksessa johdu jostain yllättävästä tapahtumasta. Hälytyskellojen olisi pitänyt soida viimeistään keväällä.

Kolmas ongelma liittyy budjetin kireyteen ja sen aiheuttamaan joustamattomuuteen. Kaupunginkin pitäisi mielestäni varata jotain reserviin yllätyksiä varten jo budjetointivaiheessa. Jos sellainen reservi olisi ollut, ei lainaamiselle olisi nyt tarvetta ainakaan koko ylityksen osalta.

Talouden suunnittelu ja seuranta ovat ylimmän kaupunginjohdon vastuualuetta. Noista kolmesta ongelmasta kaksi ensimmäistä menee ensisijaisesti virkamiesjohdon kontolle. Mutta kolmas on enemmän kaupunkia johtavien luottamuselimien – kaupunginhallituksen ja -valtuuston – vastuualueella.

Minua hirvittää odottaa ensi vuoden vajeita, ellei Järvenpään taloussuunnittelussa tapahdu nopeaa ryhdistäytymistä alkaen kaupunginjohtaja Kukkosesta, uusista palvelualuejohtajista ja kaupunginhallituksen jäsenistä. Nimittäin ensi vuoden budjetointiperusteet olivat tulopuolen osalta kovin epärealistiset ainakin syyskuun alussa valtuuston lähetekeskustelussa kuulemani perusteella. Ja jos menoja aliarvioidaan tämän vuoden lailla ja budjetti laaditaan kireäksi, on ensi vuoden vaje reilusti kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.

Entisessä työssäni puolustusvoimissa vastaavan yllättävän vajeen aiheuttanut eversti tai prikaatinkenraali olisi saanut niskaansa välittömästi erikoistarkastuksen ja sen tuloksista riippuen joko ankarat nuhteet tai siirron helpompiin hommiin. Siitä tulikin mieleeni yksi pieni säästökohde ensi vuoden budjettiin. Isoja budjetointivirheitä tekevät tai sellaisia huomaamattomat johtajat eivät ansaitse tulospalkkioita.

Toiminnan ja talouden suunnittelu on taitolaji. Jos tuossa lajissa jompikumpi pettää, häviäjänä on tavallinen järvenpääläinen. Kuntavaaleissa Sinulla on nyt lähes seitsemän miljoonaa velkaeurosyytä tarkistaa, keihin kannattaa luottaa seuraavan neljän vuoden päätöksenteossa.