Tapaus Lidl Järvenpäässä

Torstai 8.9.2016 - Mikko Taavitsainen

Joku tulee joskus tulevaisuudessa kirjoittamaan Keski-Uudenmaan historiassa tästäkin asiasta. Jos historiankirjoittajaa asia oikeasti kiinnostaa, jätän hänelle ja tämän hetken lukijoille muutaman kommentin paikallisen kaupunginhallituksen jäsenen näkökulmasta.

Järvenpään kaupunginhallitus hyväksyi 5.9.2016 tonttikaupan, jonka perusteella Lidl-konserni rakentaa merkittävän logistiikkakeskuksen Lahden moottoritien Järvenpään eteläisen liittymän tuntumaan. Aluetta kutsutaan markkinointinimellä Boogie.

Tonttikaupan hinta oli noin 6,4 miljoonaa euroa. Kaupungilla oli toki kuluja tontin valmistelusta, mutta voitolle jäätiin reilusti. Lisäksi tulevien vuosien yhteisö-, kiinteistö- ja kuntaverotuotot voivat olla merkittäviä Lidlin toivottavasti menestyksekkäästä toiminnasta Järvenpäässä. Ja useita satoja uusia työpaikkoja uusmaalaisille!

Mikä tämän sai aikaan? Yksi nuijan kopautusko Järvenpään kaupunginhallituksessa? No sekin mutta paljon oli tapahtunut jo aiemmin.

Koko asian on mahdollistanut asennemuutos kaupungin kehittämiseen ja aivan erityisesti rohkeus maanhankintaan. Sen ansiosta Järvenpäällä, joka on maamme tiheimmin asuttuja alueita, on nykyisin tonttimaareserviä niin yrityksille kuin asuntorakentamiseenkin.

Kerrassaan erinomaiset kaupunkikehityksen virkamiehet - Minna Karhunen (nykyisin muissa tehtävissä), Olli Keto-Tokoi, Antti Nikkanen, Kaarina Laine, Ari Piirainen, Sampo Perttula ja moni muu nimeltä mainitsematon - panivat ihan oikeasti toimeksi.

Boogien kaava valmistui lähes ennätysnopeasti, eikä sille löytynyt lopulta edes valituksella hidastajaa. Tiedän, että vastustajia oli, mutta kohtuullisuus silläkin puolella voitti. Kiitos siitä!

Luottamushenkilöorganisaatio alkaen kaupunkikehityslautakunnasta ja päätyen valtuustoon ei lähtenyt "puoluepolitikoimaan", otti asian kunnianhimoisesti ja tuki virkamiestyötä. Yksimielisyys oli poikkeuksellisen vahvaa.

Tämä oli vasta tapaus Lidl. Boogien uusi kaava mahdollistaa useita uusia menestystarinoita, joita ei vielä ole myyty. Myös eteläisestä Lahdentien liittymästä pohjoiseen päin sijaitsevat Intron ja Pietilän yritysalueet ovat mahtavia laskeutumispaikkoja yrityksille, jotka tarvitsevat hyviä yhteyksiä pääkaupunkiin ja koko eteläiseen Suomeen.

Homma on siis vielä kesken, mutta virkamiehemme painavat kaupunginjohtaja Kukkosesta alkaen täysillä noiden alueiden markkinoimiseksi. Elinvoimainen kaupunki ei voi kasvaa ilman uusia yrityksiä ja työpaikkoja.

Ehkä olennaisinta kuitenkin on ollut yritysmyönteisyyden kasvu koko väestössä, mikä tietysti näkyy paikallisestikin. Jos tätä jaksetaan viestiä ja samalla markkinoidaan hyvin, potentiaalia hyville paikallisille yritysuutisille on myös ajalle 2017 - 2020. Niitähän me toivomme myös muualle Keski-Uusimaalle, sillä alueellinen menestyksemme koituu lopulta kaikkien hyväksi.

Tämä mielididekirjoitus julkaistiin myös Keski-Uusimaa -lehdessä 8.9.2016.

Politiikan avoimuudesta ja vallan kähminnästä

Tiistai 13.11.2012 - Mikko Taavitsainen

Monen mielestä politiikka on likaiselta tuntuvaa kähmintää, salaseuratoimintaa tai pääsääntöisesti julkisuuden takana tehtävää oman edun tavoittelua. Julkisuudessa siitä esitetään vain hyvä osa - hienot tavoitteet - jotka sitten haudataan julkisuuden takana. En kovasti moiti em. kaltaisia arviointeja sillä kokemuksella, joka minulla on politiikan seuraamisesta.

Tällä hetkellä Järvenpään politiikan keskiössä on luottamustehtävien jakaminen tulevalle valtuustokaudelle 2013-2016. Kyse on optimoinnista, saako oma valtuustoryhmä pikkuisen enemmän vaikuttavia paikkoja kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa suhteutettuna sen vaaleissa saamiin valtuustopaikkoihin, vai jääkö vaikutusvalta vähäisemmäksi.

Vanhat valtapuolueet, Kokoomus ja SDP, haluaisivat tietysti säilyttää johtavan asemansa kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa. Ne siis haluaisivat pitää yhteisen enemmistön noissa elimissä. Silloin mikään ei muuttuisi. Kokoomuksen ja SDP:n ongelma on se, että vaalituloksen mukaan noilla kahdella valtuustoryhmällä ei enää ole enemmistöä valtuustossa. Mutta jos valtuusto äänestäisi suoraan suhteellisen vaalitavan mukaisesti, ne saisivat enemmistön kaikkiin luottamuselimiin.

Keskisuuret ja pienemmät ryhmät (JP+, Vihr., PS, Kesk., Vas. ja KD) voivat estää valtuustovähemmistön tavoitteleman luottamusmiestehtävien enemmistön vain liittoutumalla yhteen tekniseksi vaaliliitoksi. Tuo pienempien ryhmien vaalitapahtuman aikainen koalitio toisi niille oikeudenmukaisen suhteellisen osuuden ja enemmistön - siis esimerkiksi kuusi paikkaa 11-paikkaisessa kaupunginhallituksessa - kaikissa luottamuselimissä. Se siis vastaisi vaalitulosta. Mutta kaikki pienryhmät eivät välttämättä hyödy tuosta pienestä paikkojen lisäyksestä. Teknisen vaaliliiton lisäarvon jakaminen aiheuttaa helposti erimielisyyksiä pienten kesken.

Isommille puolueille tämä pienten jako-ongelma antaa mahdollisuuden yrittää hajoittaa niiden kaksinvaltaa uhkaavaa vaaliliittoa. Yhtä tai kahta pienempää valtuustoryhmää yritetään houkutella irti vaaliliitosta lupaamalla houkuttelevia varapuheenjohtajatehtäviä tai jopa ylimääräisiä lautakuntapaikkoja palkkioksi irtaantumisesta PK-vaaliliittojärjestelystä.

En voi sanoa nauttivani em. kaltaisista neuvotteluista. Minun käsitykseni mukaan tavallinen järvenpääläinen ei hyödy niistä mitään. Ja aika ylpeänä voin kertoa, että perussuomalainen valtuustoryhmä ei ole asettanut tavoitteeksi luottamusmiespaikkojen maksimointia. Meidän mielestämme jokaiselle ryhmälle kuuluu se suhteellinen osuus vastuusta, joka sille vaaleissa annettiin. Ehkä siksi meihin ei ole otettu yhteyttä Kokoomuksesta tai SDP:stä. Ehkä meitä pidetään liian puhtaina kähmintään?

Mutta pakkohan noissa neuvotteluissa on olla mukana edes oikeudenmukaisen vastuujaon toteuttamiseksi. Ja jotta sen voi tehdä, on taattava neuvotteluluottamuksellisuus. En siis voi tarkemmin kertoa, kuka kähmii kenenkin kanssa. Mutta lupaan kyllä viimeistään tammikuun ensimmäisen valtuustokokouksen jälkeen, siis kun valinnat on tehty, kertoa miten kähmintä lopulta päättyi. Vanhana tiedustelu-upseerina osaan kuitenkin pitää minulle henkilökohtaisesti kerrotut yksityiskohdat ja neuvottelijoiden henkilöllisyyden vain omana tietonani. Mutta isomman kuvion siis kyllä avaan.

Toivon tämän politiittisen kähmintävaiheen menevän pian ohi. Se ei vastaa sitä ideaa, jonka vuoksi itse lähdin kuntapolitiikkaan mukaan. Olen moninkertaisesti enemmän kiinnostunut kaupungin talousasioista ja toiminnoista. Niistä siis lisää myöhemmin.

Järvenpään kuntapolitiikkaan tarvitaan tosiasiapohjaista keskustelua

Keskiviikko 17.10.2012 klo 13.05 - Mikko Taavitsainen

Kuntavaalikampanja käy kuumimmillaan. Se näkyy siinä, että luodaan

Kummankaan puolueen ehdokkaat eivät halua keskustella kaupunkinsa tämän vuoden huomattavasta velkaantumisesta. Asia jopa onnistuttiin siirtämään 15.10. pidetyssä viimeisessä valtuuston kokouksessa kuntavaalien yli, jotta vältettäisiin keskustelu kehnosta budjetoinnista ja lähes seitsemän miljoonan euron uudesta velasta vaalien alla. Ja aivan yhtä vähän halutaan keskustella tulevien vuosien vielä kovempien taloushaasteiden kohtaamisesta, koska silloin jouduttaisiin väistämättä pohtimaan talouden tasapainottamisen keinoja – menoleikkauksia ja verojen korotuksia – jotka tunnetusti eivät kumpikaan ole yleisesti suosittuja toimia. Myös Järvenpään uuden terveyskeskuksen rakennushankkeesta vallitsee hiljaisuus, sillä hanke meni totaalisesti pieleen jo alkuvaiheessa. Luulisi, että hallitsevat puolueet haluaisivat hälventää epäonnistumista valottamalla kuntalaisille edes sitä, miten ja millä aikataululla terveyskeskushankkeen ongelmat ratkaistaan?

Vaalikeskustelu halutaan siirtää asioihin ja aloitteisiin, joista edes niiden esittäjillä ei ole faktapohjaista tietoa. Kuntaliitokset Keski-Uusimaalla ovat juuri tällainen asia. En toki vastusta mahdollisten kuntaliitosselvitysten tekoa, mutta en myöskään pidä järkevänä ja realismiin pohjautuvana niiden intomielistä kannattamista tai vastustamista ilman selkeää tietoa liitosten vaikutuksista palveluihin, talouteen ja paikallisiin kehittämismahdollisuuksiin. Siispä selvitetään ensin faktat ja harkitaan asiaa niihin perustuen. Vielä noita faktoja ei ole.

Järvenpään Kokoomuksen uusin vaali-idea on mm. Tukholman alueella joitakin vuosia sitten käyttöön otettu palvelualoitekokeilu. Tuon idean tarkoituksena on niinikään siirtää keskustelua pois akuuteista ongelmista ja samalla ärsyttää vasemmistopuolueet yksityistämiskeskusteluun. Vasemmistolle ideologinen keskustelu tästä aiheesta tietysti sopii hyvin, koska silloin niidenkään ei tarvitse puhua reaalimaailman oikeista ongelmista. No profiloitumista sekin tietysti on, mutta aloitteen tekijöillä ei ole taustalla ensimmäistäkään alustavaa muistiota palvelualoitteen sopivuudesta Järvenpäähän. Taaskaan en vastusta idean selvittämistä, mutta vasta tosiasioiden pohjalta tätäkin aloitetta on mahdollista arvioida.  Miksi Järvenpään Kokoomus muuten teki aloitteensa vasta nyt?

Lue lisää »