Tämä valtuusto käsittelee viimeistä talousarvio- ja taloussuunnitelmakehystään. Yrittäessäni muistella edellisiä kolmea kertaa, löydän numeroista joitain yhtäläisyyksiä:

Taloutta on koetettu tasapainottaa, sillä menot ovat joka vuosi selvästi tuloja suuremmat. Tasapainon löytyminen tai velan kasvun loppuminen on aina noin kolmen vuoden päässä. Niinpä se nyt odottelee vuotta 2019.

Pelastava yleisen talouskasvun nousu on niin ikään tavoittamattomassa tulevaisuudessa.

Jos mikään ei olennaisesti muutu pian ja parempaan suuntaan,  vaikuttaa siltä, että myös ensi huhtikuussa valittava valtuusto ja sen valitsemat luottamuselimet pääsevät koko kautensa mittaisesti kokeilemaan kykyjään toiminnan ja talouden sopeuttamisessa lähemmäs pidemmällä aikavälillä kestävää tasoa. Tämä kannattaisi pitää mielessä, kun eri ryhmät pohtivat kuntavaaliohjelmiaan.

On tietysti hätkähdyttävää lukea, että kaikista tällä valtuustokaudella tehdyistä ponnisteluista huolimatta ensi vuoden lisävelan otto tämän vaiheen kehyksessä on 15 M€. Se on muistini mukaan suurin tällä vuosituhannella. Esittelypaperissa lukee: ” Yhteenvetona voidaan todeta, että kehys on tiukka ja se vaatii talouden tasapainottamistyön onnistumista ja uusien talouden tasapainottamistoimenpiteiden löytämistä etenkin toiminnoista, jotka soten toteutuessa jäävät kaupungille.” Viimeisessä sivulauseessa tarkoitetaan siis lähinnä varhaiskasvatusta, koulutusta, vapaa-aika- ja sivistystoimintoja, kaupunkikehitystä ja tukipalveluja. Haaste tulee olemaan kova, ja lukuja katsellessa jää kyllä miettimään, onko kahden kuntaveroprosentin tuottoa vastaavaa lisävelanottoa edellyttävä kehys riittävän tiukka.

Vähäistä toivoa ensi vuoden lukuihin antavat epävarmuustekijät eri pohjalaskelmissa. Minulla on käsitys, että tarkemmat laskelmat voivat tuoda vielä muutoksia varsinkin valtiolta valtionosuuksina ja muina korvauksina saataviin tuloihin, mutta eivät ne ratkaisevaa helpotusta tuo. Siksi kaupunginjohtajan varaus talouden tasapainottamisohjelman terävöittämisestä vielä syksyn aikana on tarpeen, jos tulkitsemme sen ilmoitukseksi siitä, että menoja vielä yritetään tarkistaa alaspäin ja tulopohjaa kasvattaa esimerkiksi myyntivoitoilla tai yrityspohjamme laajennusta tehostamalla.

Ensi vuoden lisävelan lisäksi hätkähdytti Järvenpään ennustettu väestönkasvu, joka vuosina 2017 – 2021 on papereiden mukaan 2,1 – 3,2 %. Tuo suurin luku on jo ensi vuoden ennuste, emmekä sille enää voi juuri mitään. Se on yli kaksinkertainen valtuuston antamaan 1,5 %:n tavoitteeseen nähden. Mutta siihen, että väestönkasvu ensi vuoden jälkeenkin joka vuosi ylittäisi hyväksytyn tavoitteen 40 – 60 –prosenttisesti, on vastattavissa kuntapolitiikan keinoin. Haluaisinkin kuulla virkamiehiltä joko jo tässä kokouksessa tai viimeistään seuraavassa, mitä toimia on suunnitteilla tuohon valtuuston asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi.

Ettei tämä puheenvuoro menisi pelkkien huolien luettelemiseksi, on tietenkin annettava tunnustusta parista asiasta. Kyllähän taloutta on yritetty tasapainottaa, mutta vuosi vuodelta homma menee vaikeammaksi. Silti on yritettävä. Ehkä tässä ensi vuotta koskevassa rypistyksessä vielä pitää katsoa, josko investoinneissa olisi jotain sellaista, jonka voisi siirtää ketjutettuna vuoden tai kaksi eteenpäin. Toinen myönteisessä mielessä mainitsemisen arvoinen asia on se, että veroperusteisiin ei suunnitelmakaudella esitetä muutoksia.