Yhteystiedot

040 727 0935
miktaa(at)gmail.com

Pikakysely

Ei voimassa olevaa kyselyä.

Seitsemän miljoonaa syytä

Share |

Keskiviikko 3.10.2012 klo 17.56 - Mikko Taavitsainen


Keski-Uusimaa -lehti tiesi 3.10.2012 kertoa, että Järvenpään kaupunki ylittää tämän vuoden talousarvion lähes seitsemällä miljoonalla eurolla.

Järvenpään erikoissairaanhoidon kulut ylittyvät tänä vuonna lähes kolmella miljoonalla. Toimeentulotukeen varatut rahat eivät riitä, ja vammaispalveluissa ylitysuhka on 1,7 miljoonaa. Myös toimintaympäristöpalvelut eli entinen tekninen toimi ennusti menonsa väärin, ja ylitysuhka on myös lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin varatuissa rahoissa.

Kaupunginhallitus esittää muutosta talousarvioon. Sen ehdotuksen mukaisesti vaje paikataan uudella lainalla.

Mitäpä muuta kaupunginhallitus ja -valtuusto enää voivat tehdä, kun vuosi on lähes lopuillaan? Juuri mitään korvaavia säästöjä ei ehditä enää tehdä, eikä potilaita voi tietenkään jättää hoitamatta. En siis moiti hallitusta ja valtuustoa siitä, että ne ottavat lisävelkaa, jotta järvenpääläisten palvelut voidaan maksaa. Juuri niin tässä tilanteessa pitää tehdäkin.

Mutta mistähän tämä tilanne alun pitäen johtuu. Itse aika paljon talouden suunnittelu- ja seurantatyötä Pääesikunnassa tehneenä voin ilman kapulakieltä kertoa, että Järvenpään hallinnossa on kolme asiaa, jotka eivät toimi siten kuin pitäisi.

Ensimmäinen näistä on uskottavat budjetointiperusteet. Noiden eniten määrärahansa ylittävien palvelualueiden taloussuunnittelijat joko eivät tienneet, mitä palvelut tänä vuonna maksavat, tai heidät pakotettiin tietoisesti alibudjetoimaan. 

Toinen puute on huonossa seurannassa.  Näin iso budjetin ylitys ei tapahdu hetkessä, eikä se tässä tapauksessa johdu jostain yllättävästä tapahtumasta. Hälytyskellojen olisi pitänyt soida viimeistään keväällä.

Kolmas ongelma liittyy budjetin kireyteen ja sen aiheuttamaan joustamattomuuteen. Kaupunginkin pitäisi mielestäni varata jotain reserviin yllätyksiä varten jo budjetointivaiheessa. Jos sellainen reservi olisi ollut, ei lainaamiselle olisi nyt tarvetta ainakaan koko ylityksen osalta.

Talouden suunnittelu ja seuranta ovat ylimmän kaupunginjohdon vastuualuetta. Noista kolmesta ongelmasta kaksi ensimmäistä menee ensisijaisesti virkamiesjohdon kontolle. Mutta kolmas on enemmän kaupunkia johtavien luottamuselimien – kaupunginhallituksen ja -valtuuston – vastuualueella.

Minua hirvittää odottaa ensi vuoden vajeita, ellei Järvenpään taloussuunnittelussa tapahdu nopeaa ryhdistäytymistä alkaen kaupunginjohtaja Kukkosesta, uusista palvelualuejohtajista ja kaupunginhallituksen jäsenistä. Nimittäin ensi vuoden budjetointiperusteet olivat tulopuolen osalta kovin epärealistiset ainakin syyskuun alussa valtuuston lähetekeskustelussa kuulemani perusteella. Ja jos menoja aliarvioidaan tämän vuoden lailla ja budjetti laaditaan kireäksi, on ensi vuoden vaje reilusti kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.

Entisessä työssäni puolustusvoimissa vastaavan yllättävän vajeen aiheuttanut eversti tai prikaatinkenraali olisi saanut niskaansa välittömästi erikoistarkastuksen ja sen tuloksista riippuen joko ankarat nuhteet tai siirron helpompiin hommiin. Siitä tulikin mieleeni yksi pieni säästökohde ensi vuoden budjettiin. Isoja budjetointivirheitä tekevät tai sellaisia huomaamattomat johtajat eivät ansaitse tulospalkkioita.

Toiminnan ja talouden suunnittelu on taitolaji. Jos tuossa lajissa jompikumpi pettää, häviäjänä on tavallinen järvenpääläinen. Kuntavaaleissa Sinulla on nyt lähes seitsemän miljoonaa velkaeurosyytä tarkistaa, keihin kannattaa luottaa seuraavan neljän vuoden päätöksenteossa.

Avainsanat: talous, suunnittelu, seuranta


Kommentit

6.10.2012 2.04  Jukka Huikko

Erikoissairaanhoidon kustannukset määräytyvät kertyneistä hoidoista. Ne ovat lakisääteisiä menoja, samoin vammaispalvelut yms. mitä luettelit. Kunnan on ne maksettava.
Hyvinkään sairaanhoitoalueella myös esim. Tuusula, Nurmijärvi ja Mäntsälä ylittävät tänä vuonna. Kahtena edellisenä vuonna puolestaan Järvenpää alitti, jolloin tuli palautuksia.
Mielenkiinnolla kuulisin sairaanhoitoalueen lautakunnan puheenjohtajana, miten sinä voisit ennustaa tulevan vuoden sairastamiset? Keskiarvohaarukoinneilla edellisistä vuosista plus kustannuskasvulla on kuitenkin päästy ihan toimivaan käytäntöön. Jos kolme viimeistä vuotta Järvenpäässä tasoitetaan ei luvut näytä niin raflaavilta kuin kirjoituksessasi tomakasti esität.
Toki kaikessa laskentatoimessa ja budjetointitekniikassa on aina parannettavaa.
Sanot, että on taitolaji - odotan mielenkiinnolla...

6.10.2012 17.41  Mikko Taavitsainen

Palveluostot HUS:lta ovat tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla kasvaneet noin neljä prosenttia. Tämä selittää ylityksestä noin kolmasosan. Toisen kolmasosan selittää HUS:n lähes neljällä prosentilla noussut hintataso. Ja lähes kolmanneksen ylityksestä selittää se tosiasia, että vuoden 2012 budjetin erikoissairaanhoidon maksuihin varattiin lähes miljoona vähemmän rahaa verrattuna vuoden 2011 toteumaan.

Olen samaa mieltä Juhani Huikon kanssa siitä, että sen paremmin talousarvion parissa työskentelevä taloussuunnittelija kuin luottamushenkilökään eivät pysty arvaamaan tarkasti tarvittavien erikoissairaanhoidon tilausten määriä. Yhden miljoonan euron ylitys siis menee tilausmäärien vaihtelun osalle. Siinä ei ole moitittavaa, joskin tuohon vaihteluun kannattaisi jo ennalta varautua pienellä puskurilla.

Mutta hintojen nousut ovat kyllä ennustettavissa ja jopa luettavissa hyvissä ajoin etukäteen. Ja lähes miljoonan alibudjetointi on joko tarkoituksellista tai huonosta seurannasta johtuvaa.

Minun johtopäätökseni tästä erikoissairaanhoidon kolmen miljoonan ylityksestä on se, että yksi kolmannes siitä on budjettiteknisesti vaikea ennakoida, mutta noin kaksi miljoonaa olisi pitänyt tietää jo budjettia laadittaessa. Ehkä taloussuunnittelijat sen tiesivätkin? Ehkä sote-lautakunta tietää? Johtaahan sitä HUS:n valtuuston puheenjohtaja, Ulla-Mari Karhu (SDP). Valitettavasti tieto ei koskaan päätynyt talousarvioon, jonka valmistelusta vastaa kaupunginhallitus. Siksi otamme nyt viime tingassa lainaa.

7.10.2012 13.39  Jukka Huikko

Erikoissairaanhoidon hintakehitystä on todella vaikea arvioida. Olisi erinomainen avu, jos pystyisi ennakoimaan tarkasti esim. energian, potilasmäärien, sairauksien laadun, yleisen hintatason, lääkkeiden, hoitovälineiden jne hinnat puolentoista vuoden päähän, eli siihen ajankohtaan, jolloin ns. kuntaneuvotteluja käydään ja myös kuntioen budjetteja raamitellaan.
Ja sitten on vielä aina yllätysmomentit. Muutama vuosi sitten Järvenpään budjetti ylittyi muistaakseni noin puolellatoista miljoonalla. Selitys oli siinä, että vuoden sisällä tuli kolme sellaista hoitojaksoa, joita ei ollut tarvittu kahteenkymmeneen vuoteen. Kukapa näitä pystyisi ennakoimaan. Mutta siinä pitää Järvenpäässäkin olla tarkkana, että kalliimman erikoissairaanhoidon palveluita ei käytetä silloin, kun ne voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa. Korjaan vielä etunimen: se on Jukka eikä Juhani...

7.10.2012 14.03  Mikko Taavitsainen

Pahoittelen tekemääni nimivirhettä.

Yleistä hintakehitystä ei ole kovinkaan vaikea arvioida. Viime vuosien aikana hintakehitys on muuten johtunut pääosin valtion veromuutoksista. Energian, lääkkeiden, hoitovälineiden jne. hinnat samoin kuin työvoimakustannukset ovat aika hyvin seuranneet niitä.

Valitettavasti noita kustannusmuutoksia ylöspäin taitaa olla tulossa lisää tulevinakin vuosina, kun sixpack-hallitus Kokoomuksen ja SDP:n johdolla nostaa veroja Etelä-Euroopan kulujen kattamiseksi.

Kaikessa on vaihtelua, myös erikoissairaanhoidon tarpeessa. Vaihtelun suunta on vaikeasti ennakoitavissa, mutta se ei ole ongelma, jos normaaliin vaihteluun varaudutaan. Sitä varten tarvitaan pientä reserviä tai puskurointia.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini