040 727 0935
miktaa(at)gmail.com
Seitsemän miljoonaa syytäKeskiviikko 3.10.2012 klo 17.56 - Mikko Taavitsainen Keski-Uusimaa -lehti tiesi 3.10.2012 kertoa, että Järvenpään kaupunki ylittää tämän vuoden talousarvion lähes seitsemällä miljoonalla eurolla. Järvenpään erikoissairaanhoidon kulut ylittyvät tänä vuonna lähes kolmella miljoonalla. Toimeentulotukeen varatut rahat eivät riitä, ja vammaispalveluissa ylitysuhka on 1,7 miljoonaa. Myös toimintaympäristöpalvelut eli entinen tekninen toimi ennusti menonsa väärin, ja ylitysuhka on myös lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin varatuissa rahoissa. Kaupunginhallitus esittää muutosta talousarvioon. Sen ehdotuksen mukaisesti vaje paikataan uudella lainalla. Mitäpä muuta kaupunginhallitus ja -valtuusto enää voivat tehdä, kun vuosi on lähes lopuillaan? Juuri mitään korvaavia säästöjä ei ehditä enää tehdä, eikä potilaita voi tietenkään jättää hoitamatta. En siis moiti hallitusta ja valtuustoa siitä, että ne ottavat lisävelkaa, jotta järvenpääläisten palvelut voidaan maksaa. Juuri niin tässä tilanteessa pitää tehdäkin. Mutta mistähän tämä tilanne alun pitäen johtuu. Itse aika paljon talouden suunnittelu- ja seurantatyötä Pääesikunnassa tehneenä voin ilman kapulakieltä kertoa, että Järvenpään hallinnossa on kolme asiaa, jotka eivät toimi siten kuin pitäisi. Ensimmäinen näistä on uskottavat budjetointiperusteet. Noiden eniten määrärahansa ylittävien palvelualueiden taloussuunnittelijat joko eivät tienneet, mitä palvelut tänä vuonna maksavat, tai heidät pakotettiin tietoisesti alibudjetoimaan. Toinen puute on huonossa seurannassa. Näin iso budjetin ylitys ei tapahdu hetkessä, eikä se tässä tapauksessa johdu jostain yllättävästä tapahtumasta. Hälytyskellojen olisi pitänyt soida viimeistään keväällä. Kolmas ongelma liittyy budjetin kireyteen ja sen aiheuttamaan joustamattomuuteen. Kaupunginkin pitäisi mielestäni varata jotain reserviin yllätyksiä varten jo budjetointivaiheessa. Jos sellainen reservi olisi ollut, ei lainaamiselle olisi nyt tarvetta ainakaan koko ylityksen osalta. Talouden suunnittelu ja seuranta ovat ylimmän kaupunginjohdon vastuualuetta. Noista kolmesta ongelmasta kaksi ensimmäistä menee ensisijaisesti virkamiesjohdon kontolle. Mutta kolmas on enemmän kaupunkia johtavien luottamuselimien – kaupunginhallituksen ja -valtuuston – vastuualueella. Minua hirvittää odottaa ensi vuoden vajeita, ellei Järvenpään taloussuunnittelussa tapahdu nopeaa ryhdistäytymistä alkaen kaupunginjohtaja Kukkosesta, uusista palvelualuejohtajista ja kaupunginhallituksen jäsenistä. Nimittäin ensi vuoden budjetointiperusteet olivat tulopuolen osalta kovin epärealistiset ainakin syyskuun alussa valtuuston lähetekeskustelussa kuulemani perusteella. Ja jos menoja aliarvioidaan tämän vuoden lailla ja budjetti laaditaan kireäksi, on ensi vuoden vaje reilusti kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Entisessä työssäni puolustusvoimissa vastaavan yllättävän vajeen aiheuttanut eversti tai prikaatinkenraali olisi saanut niskaansa välittömästi erikoistarkastuksen ja sen tuloksista riippuen joko ankarat nuhteet tai siirron helpompiin hommiin. Siitä tulikin mieleeni yksi pieni säästökohde ensi vuoden budjettiin. Isoja budjetointivirheitä tekevät tai sellaisia huomaamattomat johtajat eivät ansaitse tulospalkkioita. Toiminnan ja talouden suunnittelu on taitolaji. Jos tuossa lajissa jompikumpi pettää, häviäjänä on tavallinen järvenpääläinen. Kuntavaaleissa Sinulla on nyt lähes seitsemän miljoonaa velkaeurosyytä tarkistaa, keihin kannattaa luottaa seuraavan neljän vuoden päätöksenteossa. |
Avainsanat: talous, suunnittelu, seuranta |
|
6.10.2012 17.41
Mikko Taavitsainen
Palveluostot HUS:lta ovat tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla kasvaneet noin neljä prosenttia. Tämä selittää ylityksestä noin kolmasosan. Toisen kolmasosan selittää HUS:n lähes neljällä prosentilla noussut hintataso. Ja lähes kolmanneksen ylityksestä selittää se tosiasia, että vuoden 2012 budjetin erikoissairaanhoidon maksuihin varattiin lähes miljoona vähemmän rahaa verrattuna vuoden 2011 toteumaan. |
7.10.2012 13.39
Jukka Huikko
Erikoissairaanhoidon hintakehitystä on todella vaikea arvioida. Olisi erinomainen avu, jos pystyisi ennakoimaan tarkasti esim. energian, potilasmäärien, sairauksien laadun, yleisen hintatason, lääkkeiden, hoitovälineiden jne hinnat puolentoista vuoden päähän, eli siihen ajankohtaan, jolloin ns. kuntaneuvotteluja käydään ja myös kuntioen budjetteja raamitellaan. |
7.10.2012 14.03
Mikko Taavitsainen
Pahoittelen tekemääni nimivirhettä. |
Erikoissairaanhoidon kustannukset määräytyvät kertyneistä hoidoista. Ne ovat lakisääteisiä menoja, samoin vammaispalvelut yms. mitä luettelit. Kunnan on ne maksettava.
Hyvinkään sairaanhoitoalueella myös esim. Tuusula, Nurmijärvi ja Mäntsälä ylittävät tänä vuonna. Kahtena edellisenä vuonna puolestaan Järvenpää alitti, jolloin tuli palautuksia.
Mielenkiinnolla kuulisin sairaanhoitoalueen lautakunnan puheenjohtajana, miten sinä voisit ennustaa tulevan vuoden sairastamiset? Keskiarvohaarukoinneilla edellisistä vuosista plus kustannuskasvulla on kuitenkin päästy ihan toimivaan käytäntöön. Jos kolme viimeistä vuotta Järvenpäässä tasoitetaan ei luvut näytä niin raflaavilta kuin kirjoituksessasi tomakasti esität.
Toki kaikessa laskentatoimessa ja budjetointitekniikassa on aina parannettavaa.
Sanot, että on taitolaji - odotan mielenkiinnolla...