Kuntaliitos on siihen osallistuville kunnille ja kuntalaisille niin iso askel, että sellaisiin ei pidä mennä ilman perusteellista harkintaa. Jotta harkinta voisi olla perusteellista, on tietysti tiedettävä, miten liitos vaikuttaisi kuntalaisten palveluihin laadullisesti ja määrällisesti, sillä niitä vartenhan kunnat ovat olemassa. Ja tuon palveluarvioinnin pohjaksi on tiedettävä, miten liitos vaikuttaisi yhteen liittymistä harkitsevan kuntakokonaisuuden tuloihin, menoihin ja muihin aineellisiin, aineettomiin ja henkilöresursseihin.

Hallituspuolueet ja niiden kärkenä Kokoomus ja SDP ovat koettaneet herätellä kuntauudistusta isoksi vaaliteemaksi. No, eihän herättelyssä ja keskustelussa tietysti mitään pahaa ole. Mutta varsinaisen kuntaliitosasian analyyttiseksi ja realistiseksi pohtimiseksi meillä ei ole vielä niitä aineksia, joita edellisessä kappaleessa kaipasin. Vai onko jollakulla hallussaan puolueeton ja kattava arvio esimerkiksi Järvenpään, Keravan ja Tuusulan yhdistymisen vaikutuksista?

Toimivaa organisaatiota ei kannata hävittää sellaisen hyväksi, josta ei vielä tiedetä mitään. Järvenpää on toimiva kunta, jossa toki on paljon parannettavaa. Mutta me järvenpääläiset emme ole kuntatalouden ja -palvelujen osalta sellaisessa paniikkitilanteessa, että joutuisimme heti tässä ja nyt heittäytymään tuntemattomaan ratkaisuun.

On aika vaikeaa ottaa kantaa edes kuntauudistuksen periaatteisiin, sillä sixpack-hallituksemme ei ole suostunut julkaisemaan niitä. Perussuomalaisten ja Keskustapuolueen tivaamisesta huolimatta hallitus ei ole julkaissut vielä kuntarakenne- ja sote-lakiluonnoksiaan, joissa määritellään keskeisten peruspalvelujen järjestämisvastuut.  Ilman tietoa vastuista, ei voi uskottavasti suunnitella toimintoja, jotka puolestaan ovat organisaatioiden suunnittelun perusta.

Vaikka nuo lakiluonnokset julkaistaisiin tänään, jäisi keskusteluaika yhdestä suurimmasta hallintouudistuksesta ainakin alle kahden viikon päässä olevien kuntavaalien kannalta kovin lyhyeksi. Kun lisäksi epäilen kuntakohtaisten uudistusselvitysten tekemisen vievän aikaa useita kuukausia ellei peräti vuoden tai kaksi, pitäisi asiassa ottaa aikalisä.

Minun mielestäni kuntaliitosten selvittämisessä ja niiden perusteella tehtävissä ajatusharjoituksissa ei ole mitään pahaa. Jos ne osoittaisivat palvelujen, kehittämisen ja päätöksenteon kannalta selviä hyötyjä, olisi niiden poliittinen ajaminenkin helppoa. Joka tapauksessa ne on todella isoina asioina selkeintä alistaa suoraan kunnalliseen kansanäänestykseen. Asiat on voitava päättää siellä, missä niiden päätöksetkin realisoituvat.

Tämä on yleisesti kuntalaisten palveluja puolustava Perussuomalaisten linja. Se eroaa vaikeiden hallitusneuvottelujen öiden tunteina sovitusta suurkuntamallista, jota keskenään riitelevät hallituspuolueet nyt koettavat itselleen paniikissa selvittää. Mutta se eroaa myös Keskustapuolueen jyrkästä ja puoluepoliittisista syistä maaseudun keskustahegemoniaa puolustavasta ei-linjasta.